Pri­kaa­ti­ken­raa­li ehdotti ka­rens­si­so­pi­mus­ten hyl­kää­mis­tä – Pää­esi­kun­nan mukaan si­säi­nen lau­sun­to johtuu ereh­dyk­ses­tä: "Sitä ei olisi pitänyt pyytää sieltä"

Lännen Median saamien asiakirjojen mukaan Puolustusvoimien sisällä on arvosteltu karenssisopimuksia, kun asiaa koskevaa lainsäädäntöä valmisteltiin vuonna 2016. Prikaatikenraalin allekirjoittamassa sisäisessä lausunnossa ehdotettiin tuolloin, että karenssisäännöksen antamisesta tulisi luopua.

Tieto kriittisestä lausunnosta on mielenkiintoinen, koska sittemmin yhteensä kymmenelle kenraalille on tehty karenssisopimus, joka voi mahdollistaa heille reservissä enimmillään puolen vuoden palkan suuruisen ylimääräisen korvauksen. Korvauksen maksamisesta päättää viranomainen.

Sopimus rajoittaa kuuden kuukauden ajan kenraalien siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen tai esimerkiksi yritystoiminnan aloittamista. Rajoitus voi astua voimaan reserviin siirtymisen jälkeen tilanteessa, jossa kenraalin uusi toimi liittyy hänen aiempiin virkatehtäviinsä.

Sopimuksen voi rinnastaa yksityisellä sektorilla solmittaviin kilpailukieltosopimuksiin. Yksityisellä puolella työnantajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa työntekijälle korvausta kuuden kuukauden mittaisesta kilpailukiellosta.

"Hyvä ja kannatettava"

Karenssisopimukset perustuvat vuonna 2017 valtion virkamieslakiin tehtyihin muutoksiin. Puolustusvoimat on tehnyt sopimuksen esimerkiksi nykyisille sotatalous-, strategia-, ja koulutuspäälliköille sekä tulevalle tiedustelupäällikölle. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on sopinut karenssista Puolustusministeriön kanssa, joten sopimuksia on kenraalikunnassa yhteensä kymmenen.

Puolustusministeriön mukaan karenssisopimuksella pyritään estämään virkatehtävässä saadun tiedon hyödyntämistä uudessa työtehtävässä valtion edun vastaisesti. Ministeriön mukaan tämä koskee "esimerkiksi salaisia tai muuten suojattuja tai arkaluonteisia tietoja, joita virkamies on virkasuhteessaan saanut tietoonsa".

Vuonna 2016 Puolustusministeriö pyysi virkamieslain muutosvalmisteluun liittyen lausuntoa karenssisäädöksestä Pääesikunnalta, jonka oikeudellinen osasto puolestaan esitti sisäisen lausuntopyynnön armeijan henkilöstö- ja koulutusosastoille.

Henkilöstöosasto piti karenssisopimusten solmimista "hyvänä ja kannatettavana ideana". Oikeudellinen osasto päätyi ministeriölle antamassaan lausunnossa samaan johtopäätökseen. Sen sijaan koulutusosasto esitti lausunnossaan karenssisääntelyn hylkäämistä. Prikaatikenraali Jukka Sonnisen ja erikoissuunnittelija Kari J. Laitisen allekirjoittamassa lausunnossa viitataan julkisuuslain säännöksiin virassa saatujen tietojen salassapidosta sekä rikoslakiin, jossa on säännös virkasalaisuuden rikkomisesta.

".. jo tällä hetkellä voimassa oleva sääntely salassa pidettävän tiedon paljastamisesta tai hyväksikäyttämisestä on nyt esillä olevaan säädösesitykseen nähden kattava, ajallisesti sitovampi ja tehokkaammin sanktioitu kuin esityksessä kuvattu karenssisopimus", lausunnossa todetaan.

Sen mukaan karenssisäännöksen antamista tulisi tätä taustaa vasten "vakaasti harkita tai siitä tulisi kokonaan luopua yksilön perusoikeuksien toteutumiseen merkittävästi puuttuvana".

"Pahoittelimme heille"

Puolustusvoimien asessorin Tuija Sundbergin mukaan lausunto johtui erehdyksestä.

– Valmistelijamme on pyytänyt tarpeettoman laajasti lausuntoa koulutusosastolta. Sitä ei olisi pitänyt pyytää sieltä lainkaan.

Oikeudellinen osasto ei hänen mukaansa ottanut lausuntoa huomioon, koska karenssisopimus ei kuulu koulutusosastolle.

– Pahoittelimme heille, että teetimme turhaa työtä, koska valmistelija oli laittanut vahingossa sen (asian) heille lausunnolle, Sundberg kertoo.

Prikaatikenraali Sonninen sanoo, että hän ei muista lausuntoasiaa.

– En osaa sanoa siihen yhtään mitään. En tiedä, miksi olen niin vastannut, mihin se perustuu ja mitä ne (oikeudelliselta osastolta) tarkalleen ottaen kysyivät.

Sonninen sanoo allekirjoittaneensa itsekin karenssisopimuksen määräaikaisen tehtävän jatkamisen yhteydessä.

Oliko se (karenssisopimus) edellytys tehtävän jatkamiselle?

– En osaa sanoa, mutta siinä yhteydessä sellainen (karenssisopimus) piti tehdä.

Sonninen muistuttaa, että Puolustusvoimat päättää, astuuko karenssi voimaan.

– Ei se ole ainakaan työntekijän päätettävissä, että saako sieltä jotain ylimääräistä rahaa vai ei, Sonninen sanoo.

Toimitus pyysi myös komentaja Jarmo Lindbergiä kommentoimaan karenssisopimuksia. Hän ei ollut tavoitettavissa.