Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vakuuttaa, ettei ulkoministeri Pekka Haavistoon (vihr.) kohdistuva esitutkinta vaaranna Suomen ulkopolitiikan hoitoa. Niinistö otti asiaan kantaa Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Perustuslakivaliokunta päätti keskiviikkona pyytää, että Haaviston toiminta al-Holin leirin asiassa selvitetään valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen johdolla.
Esitutkintakynnys ylittyi yksimielisen valiokunnan mukaan yhdeltä osin. Kyse on siitä, onko Haavisto syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttämiseen valmistellessaan suomalaisten kotiutuksia ja siirtäessään sen yhteydessä ulkoministeriön vastahankaiseksi kokemansa konsulipäällikön toisiin tehtäviin.
Presidentti Niinistö pitää päätöstä Haaviston toimien tutkimisesta hyvänä.
Sekavuus al-Hol-politiikassa kaihersi
Hallitus päätti joulukuussa, että al-Holin leirillä olevat suomalaislapset pyritään kotiuttamaan. Lasten vanhempien auttamiseen ulkoministeriötä ei velvoiteta, mutta myös aikuisia, käytännössä äitejä, voidaan kotiuttaa, jos se on lapsen edun mukaista. Al-Holin leiriltä on julkisuuteen annettujen tietojen mukaan kotiutettu Suomeen toistaiseksi vain kaksi orpolasta.
– Minullakaan ei ole asiasta muuta tietoa, Niinistö sanoi.
Viime syksynä kotiutusten ympärillä vellonut epätietoisuus on selvästi jäänyt kaihertamaan presidenttiä.
– Sain silloin kahdenlaista tietoa siitä, ollaanko leiriltä noutamassa kaikki vai ei. Halusin selvittää, mikä on oikeaa tietoa ja pikkuhiljaa asia selvisikin.
Poliittisen päätöksen syntyminen joulukuussa oli Niinistön mielestä tärkeää, sillä se antoi virkamiehille selkänojan toimia asiassa.
Niinistö ei ottanut kantaa hallituksen tuoreeseen päätökseen ottaa vastaan 175 Välimeren leireillä olevaa turvapaikanhakijaa. Näistä valtaosa on alaikäisiä. Niinistö kuitenkin toivoi, että pakolaisiin liittyvissä vastaanottopäätöksissä huomioitaisiin myös tyttölapset, jotka ovat usein poikia heikommassa asemassa.
Huolta palvelualojen työntekijöiden turvallisuudesta
Niinistö toisti Ykkösaamussa kantansa, jonka mukaan rikoslakiin ei tarvita uusia nimikkeitä niin sanotun maalittamisen estämiseksi.
Maalittamisella tarkoitetaan muun muassa sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa henkilön ottamista häirinnän kohteeksi esimerkiksi tämän työn tai julkisen aseman takia.
– Rikoslaista löytyy jo nyt kunnianloukkauksesta ja vainoamisesta lähtien pykäliä, joissa on mietitty yksilön ja ryhmien turvaa.
Niinistö muistutti, että työhön liittyvää uhkailua ja väkivaltaa tapahtuu myös sosiaalisen median ulkopuolella. Hän nosti esimerkiksi julkisen sektorin työntekijät, kuten terveydenhuollon ammattilaiset.
– He voivat joutua suoran uhkailun tai jopa väkivallan kohteeksi asiakkaansa taholta ja joutuvat silti palvelemaan samaa asiakasta seuraavana päivänä.
