Pre­si­dent­ti Mauno Koi­vis­to on kuollut

Suomen yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto on kuollut, ilmoittaa tasavallan presidentin kanslia. Koivisto kuoli illalla Meilahden sairaalassa Helsingissä 93-vuotiaana.

Koivisto toimi tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994. Tätä ennen hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.

Koivisto saatetaan haudan lepoon valtiollisissa hautajaisissa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Presidentin tytär Assi Koivisto kertoi MTV :lle aiemmin, että presidentin tila on heikentynyt nopeasti eikä aikaa ole enää paljon.

Alzheimeria sairastanut presidentti Koivisto muutti hoitokotiin tämän vuoden maaliskuussa.

Tellervo Koivisto sanoi silloin Me Naiset -lehdessä, että hänen puolisonsa olisi hoitokodissa toistaiseksi, mutta arveli, että koska tällä oli jo ikää ja muistisairaus, kotiinpaluu voisi jäädä haaveeksi.

Presidentti Urho Kekkosen kovan vallankäytön kokenut Koivisto ajoi aktiivisesti hallituksen ja pääministerin aseman vahvistamista presidenttikausillaan. Koiviston johdolla ulkopolitiikassa tehtiin suuri suunnanmuutos, kun Suomi Neuvostoliiton hajotessa luopui yksipuolisesti YYA-sopimuksesta.

Ennen presidenttivuosiaan Koivisto työskenteli muun muassa pääministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana.

Koko kansan Manu

Koivisto nautti urallaan laajaa kansansuosiota yli puoluerajojen, ja puhuttiin "koko kansan Manusta". Vasta lama toi hänen julkisivuunsa säröjä.

Kovan kanttinsa Koivisto näytti pääministerinä 1980-luvun alussa, kun hallitus nitisi liitoksissaan ja iäkäs presidentti Urho Kekkonen yritti kaataa sen. Koivisto lähti siitä, että hallitusta ei kaada presidentti, vaan eduskunta.

Kekkosen vallankäytön kokeneen Koiviston merkittävin uudistus olikin presidentin valtaoikeuksien kaventaminen. Koiviston mukaan kenelläkään yhdellä ihmisellä ei saisi olla niin paljon valtaa kuin hänellä oli presidenttinä. Kun Koivisto myöhemmin kuuli presidentti Tarja Haloselta, ettei presidentillä ollut enää sanansijaa hallituksen muodostamisessa, oli valtaoikeuksien karsiminen mennyt hänen mielestään liian pitkälle.

Suomen Pankista politiikkaan ponnistanut Koivisto ei malttanut pysyä erossa talousasioista presidenttinäkään. Moni yrittäjä kantaa hänelle yhä kaunaa siitä, että hän asettui tukemaan vakaan markan politiikkaa lamavuosina 1990-luvun alussa.

Koivistoa kritisoitiin myös jahkailijaksi, vaikeaselkoiseksi puhujaksi, jota ei saanut edes tulkita.

Jo ensimmäisellä pääministerikaudellaan Koiviston johtama hallitus solmi maan ensimmäisen tupon, vapautti keskioluen maitokauppoihin ja laillisti abortin.

"Suhteet eivät ole jäädytettyjä"

Koiviston johdolla ulkopolitiikassa tehtiin suuri suunnanmuutos, kun Suomi Neuvostoliiton hajotessa luopui yksipuolisesti YYA-sopimuksesta.

Koivisto eläköityi 70-vuotiaana vuonna 1994, mutta häneltä liikeni huomioita politiikasta ikämiehenäkin. Vielä vuonna 2009 Koivisto suhtautui varoen presidentti Martti Ahtisaaren 2000-luvun alun lausuntoon, jonka mukaan "Venäjän uhka on lopullisesti ohi".

–  Valtakuntien väliset suhteet eivät ole jäädytettyjä, Koivisto huomautti tuolloin Turun Sanomien haastattelussa.

Presidenttinä ollessaan Koivisto piti tiheästi yhteyttä paitsi Neuvostoliiton presidenttiin Mihail Gorbatshoviin myös Yhdysvaltain presidenttiin George Bush vanhempaan

Koivisto kieltäytyi eroamasta pääministerin virasta

Mauno Koivistosta tuli Suomen yhdeksäs presidentti tammikuussa 1982, ja tässä virassa hän toimi kaksi kautta vuoteen 1994. Itse asiassa Koivisto sai jo syksyllä 1981 hoitaakseen presidentin tehtävät, kun presidentti Urho Kekkonen oli ilmoittanut lokakuussa eroavansa presidentin tehtävästä terveydellisistä syistä.

Jo ennen presidentiksi valintaa Koivisto toimi monissa täkeissä tehtävissä. Ensimmäinen ministerinpesti oli Rafael Paasion hallituksessa, jossa Koivistolle lankesi valtiovarainministerin salkku 1966. Hän joutui tekemään kaksi budjettia ja hoitamaan devalvaation.

Pari vuotta myöhemmin hän muodosti pääministerinä ensimmäisen oman hallituksensa. Hallituskaudelle osui muun muassa Tshekkoslovakian miehitys kesällä 1968.

Toisen kerran Koivisto sai pääministerin salkun 1979. Tätä kautta leimasi vuonna 1981 tapahtunut hankaus presidentti Kekkosen kanssa. Kekkonen olisi halunnut pääministerin eroavan, mutta Koivisto kieltäytyi tästä vetoamalla, että perustuslain mukaan hallituksen tulee nauttia ensi sijassa eduskunnan, ei presidentin luottamusta.

Edit: Juttua päivitetty kauttaaltaan Mauno Koiviston menehtyessä.