Varmalta näyttää, että presidentti Recep Tayyip Erdoganin valta-asema vahvistuu vallankaappausyrityksen jälkeen. Turkin siirtyminen kohti presidenttikeskeistä järjestelmää näyttää yhä todennäköisemmältä.
Käytännön elämässä muutos ei olisi näkyvä, sillä Erdogan käyttää jo valtaa perustuslain ylitse.
- Perustuslain muuttaminen olisi hallitsevan asiantilan muodollinen huipentuma. Muutosta perusteltaisiin kansallisella yhtenäisyydellä ja sillä, että kriisiaika tarvitsee vahvan johtajan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta.
Yritykseksi jäänyt vallankaappaus ei vielä sytytä sisällissotaa.
- Tilanne ei pääse suoraan eskaloitumaan niin kauan kuin armeija ei repeä ja kapinallisporukka samoin kuin muutkin kriittiset äänet laitetaan ruotuun. Tilanne on kuitenkin jännittynyt, ja mitä tahansa voi tapahtua.
Erdogan on syyttänyt vallankaappausyrityksestä islamilaista gülenistiliikettä. Yhdysvalloissa maanpaossa asuvaan uskonoppineeseen Fethullah Güleniin liitetty liike on kiistänyt tämän.
Turkissa pidätettiin virantoimituksesta yli 2 700 tuomaria, joita epäillään yhteyksistä Güleniin. Samankaltaiset "puhdistukset" eivät ole ensimmäisiä. Alarannan mukaan osa on jopa sitä mieltä, että tiedustelupalvelu ja poliisiviranomaiset on puhdistettu pätevistä ihmisistä niin pitkälle, että Isisin vastainen toiminta on lapsen kengissä.
- Nyt on vaikea löytää päteviä ihmisiä heitä korvaamaan, hän sanoo.
Kahtiajako jyrkkenee entisestään
Erdoganin itsevaltaiset pyrkimykset ja valtaa pitävän uskonnollistaustaisen AKP-puolueen politiikka ovat jakaneet Turkkia kahtia, ja kahtiajako jyrkkenee entisestään.
Osa Erdoganin vastustajista on jopa epäillyt, että vallankaappausyrityksen takana olisi todellisuudessa presidentti itse. Heidän mukaansa yritys oli Erdoganin pyrkimys kasvattaa valta-asemaansa. Alaranta ei niele väitettä, vaan kyseessä oli ihan oikea vallankaappausyritys.
- Mutta se, että Turkki on ongelmallisessa tilanteessa ja asiat ovat ajautuneet tähän pisteeseen, on pitkälle presidentin ja valtapolitiikan tulosta, hän sanoo.
"Rauhallista tietä ei tunnu olevan ulos"
Alaranta pitää Erdoganin syytöksiä niin sanottuja gülenisteja kohtaa muutoinkin epäloogisina, sillä armeija piti puhdistaa gülenisteista jo muutama vuosi sitten.
Hän katsookin, että vallankaappausyrityksen takana on armeijan vähemmistö, joka koostuu itsensä petetyiksi tuntevista vanhan kaartin sekularistiupseereista. Turkin armeijassa kemalisteilla on ollut perinteisesti vahva asema, ja osa heistä on nähnyt armeijan tehtäväksi Turkin maallisen yhteiskuntajärjestelmän puolustamisen.
- He pyrkivät tekemään tämän väliintulon ja päättämään AKP:n vallan, Alaranta sanoo.
Turkilla on takanaan levoton vuosi, ja itsemurhapommittajien iskuissa on kuollut useita kymmeniä ihmisiä. Jotain yllättävää tuntuu tapahtuvan Turkissa kuukausittain. Myönteistä muutosta ei ole luvassa.
- Normaali poliittinen prosessi on AKP:n takana takalukossa. Rauhallista tietä ei tunnu olevan ulos, Alaranta sanoo.