Suomen lippu Presidentinlinnan katolla liehuu puolitangossa, kun aurinkoista lauantaita varjostaa suru presidentti Mauno Koiviston kuolemasta. Presidentinlinnan lähistöllä kiemurtelee satoja metrejä pitkä jono, sillä ihmiset jonottavat pääsyä Linnaan avoimien ovien viimeisenä päivänä.
Linnaan tutustuville yleisölle on tarjottu nyt myös mahdollisuutta kunnioittaa Koiviston muistoa. Tutustumiskierros kulkee presidentin työhuoneen läpi, johon on tuotu Koiviston kuva ja muistokynttilä.
Matti Porre presidentin kansliasta kertoi aamupäivällä, että hieman myöhemmin paikalle tuodaan surukirja, johon vierailijat voivat jättää oman tervehdyksensä. Porre mainitsi myös, että muistokukkia voi jättää Linnan edustalle Pohjoisesplanadin puolelle.
Presidentin työhuoneeseen tutustunut Pirjo Chorin muistelee Koiviston hoitaneen presidentin tehtävät mallikkaasti. Hän kuvailee Koivistoa luottamusta herättäneeksi presidentiksi.
– (Presidentti Urho) Kekkosen jälkeen sitä mietti, miten pystyy seuraava ihminen korvaamaan Kekkosen, mutta hyvinhän Koivisto hoiti hommansa, Chorin sanoo.
Chorin kertoo, että uutinen Koiviston kuolemasta ei tullut suurena yllätyksenä.
– Kun hän ei ollut itsenäisyyspäivän juhliin enää osallistunut, siitä oli tullut jo kuva, että hän oli aika huonossa kunnossa.
Linnassa perheensä kanssa kierrelleelle Mikko Vartiaiselle presidentti Koivisto on jäänyt mieleen lapsuuden presidenttinä.
– Olen syntynyt Kekkosen kaudella, mutta siitä minulla ei ole mitään muistikuvia, joten Koivisto oli ensimmäinen mielikuvani presidentti-instituutiosta, Vartiainen kertoo.
Hän muistelee ajatelleensa lapsena, että Koivisto antoi arvokkaan kuvan presidenttiydestä.
– Hän oli hyvin sellainen vanhan, viisaan ja rauhallisen oloinen.
Yleisö on voinut tutustua Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Linnaan neljän päivän ajan. Edellisen kerran ovet olivat avoinna yleisölle vuonna 2015. Myöhemmin tänä vuonna on mahdollista tutustua myös presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen.