Presidentin tehtävät kiinnostavat kansaa enemmän kuin kunnanvaltuustojen työ. Näin voi päätellä ainakin äänestysprosenttien perusteella, presidentinvaalissa äänestysinto on yleensä selvästi korkeampi kuin kuntavaalissa.
Kuntien päätösvalta ihmisten arkisista palveluista ja veroista on kuitenkin suuri. Presidentin valtaa on Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston päivistä reippaasti riisuttu, kunnille velvoitteita on tuupattu lisää.
Nyt on ruvettu jälleen pohtimaan, lisääntyisikö kiinnostus kunnalliseen päätöksentekoon, jos kuntien johtoon valittaisiin pormestari. Tällä hetkellä pormestari on kunnan keulassa ainoastaan Tampereella ja Pirkkalassa.
Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Kaarlo Alaoja (kok.) sanoo, että uusi kuntalaki on suorastaan kirjoitettu pormestarin valintaa varten. Alaojan mielestä Rovaniemellä kannattaisikin harkita uudestaan pormestarin valintaa ensi keväänä, kun hallinto- ja johtosääntöä uudistetaan (LK/PS 17.12.).
Alaoja myöntää mielensä muuttuneen. Osin kokoomuksen vastustuksen takia pormestarimalli ei aiemmin edennyt Rovaniemellä. Esimerkiksi vuonna 2010 Hemmo Koskiniemen (ps.) ja Erkki Helistekankaan (kd) esitys pormestarimallin kokeilusta kaatui äänin 70-4. Kannatusta oli vain pienissä puolueissa, ei isoissa ryhmissä.
Keminmaassa Paavo Väyrynen (kesk.) viritteli pormestarista keskustelua syksyllä 2012, yhtä laihoin tuloksin.
Pääkaupungissakin pormestari kiinnostaa. Näyttää todennäköiseltä, että Helsingin keulaan valitaan pormestari keväällä 2017 (HS 18.12.). Suurin into - suorastaan hepuli - pormestarin valintaa kohtaan on vihreiden joukossa. Pääkaupungissa Vihreät on mahtipuolue toisin kuin Lapissa.
Pormestarin valintaa perusteellaan yleensä sillä, että pormestarin myötä valta saisi kasvot. Tämä loisi toisaalta vaaran, että populismi kunnan johtamisessa nousisi aivan uusiin sfääreihin. Median vallankin uskotaan lisääntyvän.
Kaikki esimerkit eivät kannusta. Ulkomailta saadut kokemukset osoittavat, että maksuttomien banaanien avullakin saattaa päästä pormestariksi (Kuntalehti 13/2015).
Paljon riippuu siitä, kuka pormestarin valitsee. Mikäli pormestari valitaan suoralla kansanvaalilla, populismin vaara on suurempi kuin silloin, jos valinnan tekee valtuusto.
Asiantuntijoiden mielestä myös sillä on iso merkitys, minkälainen henkilö toimii pormestarin aisaparina. Jos johtava virkamies osaa asiansa ja keskittyy kuntaorganisaation johtamiseen, pormestari voi edustaa ja vetää suuria linjoja.
Tampereella pormestarimalli on synnyttänyt jonkin verran hallitus-oppositio -asetelmaa. Äänestäjän näkökulmasta se on hyvä asia, koska vaihtoehdot tulevat nykyistä paremmin esille. Säästöjen läpivieminen ja rakenteiden muuttaminen saattaa toisaalta vaikeutua, mikä on taloudellisesti vaikeina aikoina merkittävä miinus.
Jotta arvovalinnat tulisivat selkeästi esille, tarvittaisiin ilmeisesti lakisääteinen katto sekä veroille että velalle. Nykyäänkin valtuutetut menevät lähes aina siitä, mistä aita on matalin. Jos ei nosteta veroja, otetaan velkaa. Rakenteelliset muutokset jäävät virkamiehille eikä heillä ole aina intoa niiden edistämiseen.