Tutkijan mukaan luottamus politiikkaan voi heitellä paljon rajummin kuin luottamus kanssaihmisiin.
– Yleistynyt luottamus muihin ihmisiin on pysyvämpää, mutta poliittinen luottamus saattaa vaihdella nopeastikin. Näin voi käydä, jos esimerkiksi hallitus tekee epämukavia päätöksiä, pohtii Antti Kouvo Itä-Suomen yliopistosta.
Esimerkiksi Kreikassa luottamus julkisiin ja poliittisiin instituutioihin romahti talouskriisin aikana. Kreikassa myös luottamus muihin kansalaisiin on alhaalla. Tosin perhekeskeisissä Välimeren maissa suhteet omaan perheeseen, sukuun ja muuhun lähipiiriin voivat korostua yleistä luottamusta enemmän.
Åbo Akademin politiikan tutkijan Maria Bäckin mukaan luottamuskyselyiden kärkimaissa sosiaalinen ja poliittinen luottamus kulkevat usein käsi kädessä. Luotettavina pidetään erityisesti toimeenpanevia instituutioita, kuten poliisia ja oikeuslaitosta.
Entä liittyvätkö luottamuksen puute tai sen mureneminen populismin nousuun eri maissa? Bäckin mielestä kysymys on kiinnostava, mutta siihen vastaaminen vaatii lisätutkimuksia. Hän muistuttaa, että vahvoja populistipuolueita esiintyy myös korkean luottamuksen maissa, kuten Hollannissa, Itävallassa ja Pohjoismaissa.
– Uskon, että mekanismi on päinvastainen. Luottamuksen väheneminen ei niinkään lisää populismia, vaan populististen puolueiden edustama vastakkainasettelu voi pitkällä aikavälillä heikentää yleistä luottamusta.