Turvapaikanhakijoita on käyty kalastelemassa lakipalvelujen asiakkaiksi rahalla suoraan vastaanottokeskuksessa, kerrotaan Itä-Uudenmaan poliisista. Komisario Risto Purastien mukaan asia on tullut poliisin tietoon vastaanottokeskuksen työntekijöiltä. Purastie ei kerro, missä vastaanottokeskuksessa näin on tapahtunut.
Tarjouksista ovat kertoneet poliisille myös turvapaikanhakijat itse. Tarjotut summat ovat olleet 50–200 euroa.
- Turvapaikanhakijat ovat itse kysyneet, että kannattaako tällaista avustajaa itselleen ottaa. Olemme neuvoneet, että henkilökohtaisesti emme ottaisi. Olemme sanoneet, että ei ole normaalia toimintaa sinänsä, että ostetaan asiakas itselleen, Purastie sanoi.
Purastie ei kerro sitäkään, ketkä ovat turvapaikanhakijoita rahalla kalastelleet.
- En sano lakitoimiston nimeä, koska minulla ei ole näyttöä ja syyllistyn nopeasti kunnianloukkaukseen tai herjaukseen. Yleisellä tasolla voin vain sanoa, että tällaista on meidän tietoomme tullut.
Poliisi ei epäile asiassa rikosta, mutta pitää toimintaa eettisesti kyseenalaisena.
Asianajajaliitto tuomitsee
Ilmiöstä ensin tiedottanut Asianajajaliitto kertoi, että tietoja turvapaikanhakijoiden ostoyrityksistä on tullut pitkin syksyä. Asianajajaliiton puheenjohtajan Risto Sipilän mukaan toimeksiantojen ostaminen on epäasiallista. Sipilä ei tiedä, keitä toiminnan takana on.
- Asianajajia he eivät ole olleet, mutta ovatko he olleet muita lakimieskoulutuksen saaneita tai ihan muita henkilöitä, Sipilä sanoi.
Jos tarjoajat olisivat asianajajia, heidän toiminnastaan voisi valittaa Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivaan riippumattomaan Valvontalautakuntaan, joka antaisi todennäköisesti rapsut. Muilla alan toimijoilla ei vastaavaa valvontaa ole.
Turvapaikanhakijoille saa antaa oikeudellista apua kuka tahansa. Sipilän mukaan kenestä tahansa siihen ei kuitenkaan ole, vaan avun antamiseen tarvitaan erityisosaamista.
- Siinä tarvitaan tämän oikeudenalan erityisasiantuntemusta. Minä olen rakentamis- ja kiinteistöjuristi. Oma asiantuntemukseni ei näihin ulotu. Epäpätevästä oikeusavusta kärsivät niin asiakkaat kuin lopulta veronmaksajatkin, Sipilä sanoo.
Asianajajaliiton mukaan on ongelmallista, jos hädänalaisille annettavaan neuvontaan liittyy vedätystä ja laatuongelmia. Ihmisiä on helppo saada mukaan lupaamalla heille menestystä turvaprosessissa.
Kymmenien miljoonien bisnes
Turvapaikanhakijoiden oikeudellisen avustamisen kustannukset maksetaan valtion kassasta. Valtio on vahvistanut oikeusavun tuntihinnaksi 110 euroa. Jos kaikki turvapaikanhakijat tarvitsisivat vähintään 10 tunnin verran oikeusavustusta, se tarkoittaisi reilun 30 miljoonan euron summaa.
Asianajaja Ville Punto kertoo, että esimerkiksi irakilaisen turvapaikanhakijan avustaminen vaatii noin 10 tuntia työtä, mikä maksaisi runsaat tuhat euroa. Syyrialaisen avustaminen on yleensä tätä hieman vähätöisempää. Työmäärä riippuu siitä, miten vaikeasti määriteltävistä olosuhteista hakija on lähtöisin. Oikeusavustuksen loppuhinta riippuu avustukseen käytetystä tuntimäärästä.
- Esimerkiksi kaikilla irakilaisillahan on nyt avustamisen tarve, kun Maahanmuuttovirasto muutti Irak-linjaustaan, Punto sanoi.
Turvapaikanhakijat tarvitsevat oikeusapua viimeistään silloin, jos Maahanmuuttovirasto antaa kielteisen päätöksen turvapaikasta. Punnon mukaan tässä vaiheessa voi tapahtua vakavia virheitä, ellei avustaja ole tehtäviensä tasalla.
- On tullut esiin ääriesimerkkejä. On niin sanotusti ryypätty fataaleita, eli valitusta ei ole tehty määräajassa. Tämä tarkoittaa, että valitusta ei enää käsitellä, Punto sanoi.