Pohjoiset sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteistä osuuskuntaa. Perustaminen oli Lapin sairaanhoitopiirin (Lshp) yhtymähallituksen käsittelyssä keskiviikkona. Hallitus päätti esittää 13. kesäkuuta kokoontuvalle valtuustolle, että sairaanhoitopiiri lähtee osuuskuntaan mukaan.
Länsi-Pohjan yhtymähallituksen käsittelyyn osuuskuntaan lähteminen tulee ensi viikon tiistaina.
Miten perustettava osuuskunta näkyy potilaille, Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela?
– Ei välttämättä millään tavalla. Lähinnä se voi näkyä siten, että hoitoon pääsy on nopeampaa, kun meillä on sairaalassa paremmin lääkäreitä töissä.
Miten osuuskunta lisää lääkäreitä?
– Osittain on kyse toiveesta ja tavoitteesta. On ihan hyvä kysymys, toimiiko tämä käytännössä.
– LKS:n tavoite on, että lääkäreissä on mahdollisimman hyvä omavaraisuus, eli virkalääkäreitä olisi niin paljon kuin tarvitaan. On kuitenkin pieniä erikoisaloja, joissa on liikaa töitä yhdelle mutta ei riittävästi töitä kahdelle erikoislääkärille. Tai on liikaa töitä kahdelle, mutta ei riittävästi kolmelle. Tämän vuoksi meillä käy muualta Suomesta, esimerkiksi OYS:sta, lääkäri kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa tasaamassa työmäärää.
– Tällä hetkellä se tapahtuu pääosin siten, että lääkärit tulevat oman firmansa tai keikkalääkärifirman kautta. Hinnoittelu on kohtuullisen katteellista.
– Osuuskunnan avulla korvaustaso yritetään pitää sellaisena, että se on kannustava keikkatöitä tekeville, mutta hintataso ei olisi kohtuuttoman korkea sairaalalle.
Kuulostaa siltä, että ollaan perustamassa sairaaloiden oma ”vuokratyöfirma”.
– Osuuskunta lähtee liikkeelle ”keikkalääkärifirma”-ajatuksesta.
– Täytyy ottaa huomioon, että eri sairaanhoitopiireillä ja eri toimijoilla on vielä vähän erilaisia näkemyksiä osuuskunnasta. Keskustelu on vielä aika ylätasolla. Konkreettista toiminnan suunnittelua ei päästä tekemään ennen kuin osuuskunta on saatu perustettua ja siihen on valittu henkilöt, jotka lähtevät suunnittelemaan käytännön tasoa.
Lshp:n hallituksen esityksestä voi saada sellaisen kuvan, että osuuskunta puuttuisi myös leikkausten työnjakoon sairaaloiden välillä.
– Valmistelussa oli alun perin yhtenä ajatuksena, että tämä osuuskunta toimisi kirurgisen toiminnan työnjaosta vastaavana organisaationa. Ajatuksesta on luovuttu ainakin tässä perustamisvaiheessa, mutta aikaisempien hallituskäsittelyjen teksteissä se on vielä näkyvissä. Voi olla, että sekin tulee vielä ajankohtaiseksi joskus tulevaisuudessa.
Miksi ajatuksesta on luovuttu?
– Haluamme tukea ja ylläpitää lääkäriomavaraisuutta päivystävillä erikoisaloilla. Riski on, että osuuskuntamalli heikentäisi erikoislääkäreiden saatavuutta yliopistosairaalan ulkopuolella.
– Tämä toimisi hyvin niin päin, että keskussairaaloissa kirurgian erikoisaloilla työskentelevät päivystysvalmiuteen tarvittavat erikoislääkärit kävisivät tekemässä suunniteltua leikkaustoimintaa yliopistosairaalassa. Tämä ei ainakaan vielä ole noussut yhteiseksi tavoitteeksi.
– Sellaistakin keskustelua on käyty, että silmätaudit voisi tulevaisuudessa olla kokonaan osuuskunnan tytäryhtiön organisoima. Silmätaudit on erikoisala, jossa on virka-ajan ulkopuolinen päivystys vain OYS:ssa, ja josta erikoislääkärit ovat perinteisesti hakeutuneet paljolti yksityiselle sektorille.
Länsi-Pohjan shp:lla on erityisasema osuuskunnassa yksityistämisensä vuoksi. Millainen?
– Siltä osin kun Länsi-Pohja on siirtänyt toimintansa yhteisyritykselle, se ei ole mukana osuuskunnassa tai sen alle muodostettavien tytäryhtiöiden toiminnassa. Se johtuu siitä, että tämän on tarkoitus olla in house, eli sidosyksikköhankinta, jota ei tarvitse kilpailuttaa. Jos yksityistä omistusta on mukana, in house -asema menetetään.
Millaista henkilöstömäärää ja keikkalääkärivolyymia osuuskunta tulee pyörittämään?
– 2–3 vakituista henkilöä organisoi osuuskunnan käytännön toimintaa. On vaikea arvioida tässä vaiheessa, mikä volyymi tulee olemaan sivutoimisilla keikkailijoilla. Kovin isoa volyymia tuskin käynnistysvaiheessa on. Varmaan 1–2 vuotta menee, ennen kuin näemme, kuinka paljon toimintaa käytännössä on.
Millaisia vaikutuksia osuuskunnalla on LKS:n laajennukseen tai soteen?
– Laajennukseen se ei vaikuta. Tämä on sote-riippumaton erikoissairaanhoidon ratkaisu. Jos integroitu sotemalli tulee, tätä voisi ehkä käyttää myös terveyskeskuslääkärityön organisointiin.
Nyt on puhuttu erikoislääkäreistä. Voiko osuuskunta ylettyä myös tukitoimiin tai hoitohenkilöstöön?
– Voi olla että myös hoitohenkilökunnan ja muiden työntekijöiden työpanosta liikkuu, mutta ensi vaiheessa tämä keskittyy pitkälti lääkäreihin.
Jos osuuskunta olisi nyt toiminnassa, mihin LKS:n erikoislääkäritilanteeseen se toisi helpotusta?
– Tällä hetkellä sisätautilääkäritilanne on kriittinen. Kokenutta vanhaa kaartia on eläköitynyt aika paljon, nuoria ei ole ollut tulossa alalle. Tilanne tuntuu olevan myös OYS:ssa samanlainen, joten osuuskuntakaan ei välttämättä toisi tähän helpotusta.
Onko muutoin pohjoisten sairaanhoitopiirien yhteistyössä muutoksia?
– Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on nyt käsittelyssä. Kovin paljon uusia avauksia siinä ei ole. Yksi yhteistyössä pohdittava asia on tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Isoja kustannussäästöjä on laskettu kansallisesti sen veraan, että saadaan nykyistä paremmin toimivat tietojärjestelmät.