Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan myyräkannat ovat jo runsaita pohjoisessa Suomessa. Sekä pelto- että metsämyyränsukuisten lajien kannat ovat voimakkaassa kasvussa. Tänä kesänä ja ensi syksynä pohjoisessa on myyrähuippu.
Pohjoisessa Suomessa myyräkannat kasvoivat voimakkaasti vuoden 2014 aikana. Kannat säilyivät vahvoina talven yli, ja nyt edessä on myyrähuippu. Tunturisopuleilla on käynnissä pienehkö kevätvaellus Käsivarren pohjoisosissa.
Todennäköisesti sopulit lisääntyvät kesän aikana, ja syksyllä pohjoisimmassa Lapissa voi olla sopulien liikehdintää. Sopulien esiintymä on alueellisesti selvästi vaatimattomampi kuin edellinen vuonna 2011.
Pohjois-Suomessa myyrätuhoriski on ensi talvena suuri. Metsänomistajat voivat pienentää tuhoriskiä muun muassa pyytämällä myyriä taimikoista, heinäntorjunnalla, taimisuojilla tai vakuuttamalla metsä. Lisäksi taimien istuttamista voi harkita lykättäväksi ensi vuodelle.
Mikäli istuttaminen täytyy tehdä tänä vuonna, se suositellaan tehtäväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kasvukautta. Tutkimusten mukaan syksyllä istutetut taimet maistuvat myyrille paremmin kuin alkukesällä istutetut.
Myyrät aiheuttivat viime talvena taimituhoja Kainuussa, Koillismaalla, Metsä-Lapissa ja paikoin Keski-Suomessa. Nuoret taimikot olisi hyvä tarkastaa tuhojen varalta. Tuhoutuneilta näyttävien taimien tilalle ei kannata istuttaa uusia ennen keskikesää, sillä etenkin pienet istutetut kuusentaimet voivat elpyä hämmästyttävän hyvin itsekseen.
Varttuneemmissa kuusen ja männyn taimikoissa voi esiintyä metsämyyrän aikaansaamia latvasyönnöksiä, jotka aiheuttavat monilatvaisuutta. Sitä voi hoitaa jo kesällä jättämällä yhden oksan kasvamaan latvaksi ja leikkaamalla heikompien kilpailevien oksien kärjet. Vanha latva kannattaa leikata tyvestä.
Pohjois-Suomessa myyräkuumeen riski on ensi talvena suuri, toisin kuin Etelä-Suomessa. Vain metsämyyrä levittää myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta. Ihminen saa tartunnan yleensä hengitysteitse metsämyyrien pölyävistä uloste- ja virtsajätöksistä.
Hiirenloukkuja kannattaa pitää syksyllä ja talvella koko ajan vireessä, jotta sisään tunkevat metsämyyrät eivät kerkiä levittämään virusta. Huoneenlämmössä virus säilyy tartuntakykyisenä kaksi viikkoa ja ulkona kylmässä pitempään.
Myyräkuumeen välttämiseksi kannattaa alkutalvesta välttää pölyäviä töitä liitereissä ja ulkorakennuksissa. Myyrien papanat olisi hyvä siivota märällä rätillä, eikä pölyä ilmaan lennättävällä imurilla.