Kun on tarponut kilometritolkulla jänkää petollisten kaulamättäiden keskellä, nousu pitkospuille on autuaallinen kokemus. Hyväkuntoisia pitkospuita kävellen hillastajankin matka taittuu mukavasti.
Pitkospuut kuuluvat samaan kategoriaan nokipannukahvin, rakotulen ja hyvän sääskiöljyn kanssa. Ne istuvat Lapin luontoon kuin kuovi.
Maailma kuitenkin muuttuu ja nostalgiaan taipuvaisen on pakko sopeutua tapojen muutokseen. Perinteistä Offin sääskiöljyä on EU-määräysten takia jo laimennettu niin, etteivät elukat sitä enää kavahda. Nyt huitoo pohjoisenkin mies.
Myös puiset pitkospuut uhkaavat jäädä historian hämärään. Yksityismetsissä luotetaan vielä perinteisiin pitkospuihin, mutta pahasti velkaantuneelle valtiolle puiset pitkospuut ovat osoittautuneet liian kalliiksi.
Metsähallituksen luontopalvelujen mukaan pitkospuiden asentaminen retkeilyalueelle maksaa 20 000 euroa kilometrille (Yle 25.7. 2016). Puiset pitkospuut pitää uusia 10-15 vuoden välein ja se on Metsähallituksen mukaan liikaa.
Metsähallitus onkin jo usean vuoden testannut vaihtoehtoisia materiaaleja pitkospuiden rakentamisessa. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituimpia retkeilykohteita, vuosittain puistossa käy liki puoli miljoonaa retkeilijää. Kävijöiden tallaamat polut näkyvät tunturimaastossa kauas ja kauan.
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa puisia pitkospuita on korvattu muun muassa kivimurskeella ja harjateräksellä. Rovaniemen Auttikönkäällä on kokeiltu kierrätysterästä maastoon rakennettavien portaiden materiaalina.
Teräksestä rakennettuja pitkospuita löytyy myös esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuistosta Inarista. Myös muovikomposiitista on hankittu kokemuksia.
Luontoelämystä etsivän retkeilijän mielestä teräs saattaa latistaa luontokokemusta, mutta teräksellä on puolensa. Teräs ei ole sateella liukas ja se kestää jopa sata vuotta. Metsähallituksen mukaan puiset pitkospuut ovat maailmalla harvinaisia.
Raittijärvelle menevälle polulle, natura-alueelle, tehtiin 2008-2009 pitkospuut kyllästetyistä puhelinpylväistä, mikä sai luonnonsuojelijat hermostumaan. KHO ja EU-tuomioistuin eivät nähneet pylväiden käytössä ympäristörikosta.
Uusien materiaalien käyttöönottoa kannattaa joka tapauksessa harkita tarkkaan. Teräksestä tehdyt vaihtoehdot eivät istu jokaiseen maisemaan.