Suomen Pankki arvioi, että kasvun lievä vaimeneminen brexitin takia hidastaa euroalueen elpymistä ja lisää julkisen talouden haasteita useassa maassa. Tuoreessa maailmantalouden ennusteessaan pankki arvioi, että kotimaisen kysynnän vetämänä euroalueen kasvu jatkuu melko ripeänä huolimatta pienestä ensi vuoteen osuvasta hidastumisesta.
Vaikka euroalue on kasvun syrjässä kiinni, niin useissa maissa taloustilanne on hauras.
Työikäisen väestön määrän ja tuottavuuden kasvun hidastuminen vaimentaa kasvumahdollisuuksia maailmanlaajuisesti.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi ennusteen julkistuksen yhteydessä, että kaikkien talouspolitiikan tekijöiden on tarpeen pyrkiä ehkäisemään vaimean kasvun ja hitaan inflaation muodostumista pitkäaikaiseksi.
Vihriälä uskoo ostojen jatkuvan
Omaa leiviskäänsä EKP on hoitanut voimakkailla elvytystoimilla. Osana elvytystoimia EKP on ostanut mittavasti euromaiden valtioiden lainoja jälkimarkkinoilta. Euroopassa on keskusteltu, riittääkö EKP:llä linjausten mukaista ostettavaa.
Liikasella ei ole epäilystäkään, etteivätkö he voisi pitää sitoumuksista kiinni.
- Me tulemme pitämään ohjelman täysimääräisenä 2017 maaliskuun loppuun saakka, ja jos tilanne niin vaatii myös sen yli, Liikanen sanoi.
Ostojen myötä esimerkiksi Suomen Pankin holviin on jo päätynyt noin 15 prosenttia Suomen valtion noin 100 miljardin euron velkapotista.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä uskoo, että EKP jatkaa arvopaperiostoja myös ensi maaliskuun jälkeen.
– Ihan siitä syystä, että tässä ei ole näköpiirissä sellaista talouden nopeaan kasvuun kääntymistä, Vihriälä arvioi STT:lle.
Samaan aikaan alhaisiin korkoihin ja määrälliseen elvytykseen liittyvät riskit kasvavat. Vihriälän mukaan tässä ollaan tekemässä kuplaa johonkin mittaan saakka.
- Tottakai riskit, mitä siihen liittyy finanssimarkkinoilla koko ajan kumuloituvat, mutta toisaalta myös olisi riskejä ostotoiminnan nopeassa lopettamisessa. Se saattaisi johtaa korkojen nousuun tilanteessa, jossa taloudet ovat melko haavoittuvia, Vihriälä arvioi.
Puntarissa riskit ja hyödyt
Vihriälän mukaan olennaista on, mitkä ovat mataliin korkoihin ja määrällisen elvytykseen liittyvät riskit suhteessa hyötyihin.
- Olen valmis tätä riskiä vielä jonkin verran ainakin ottamaan, Vihriälä sanoi.
Hänen mukaansa riskit liittyvät siihen, että varallisuushinnat esimerkiksi kiinteistöt tai osakkeet voivat nousta joissakin maissa kestämättömälle tasolle. Kun näitä ostetaan velalla, tilanne voi aiheuttaa liiallista velkaantumista. Jos varallisuushinnat osoittautuvat jossakin vaiheessa liian korkeiksi, syntyy tilanne, jossa velkatasot ovat kestämättömiä.
- Tätä täytyy punnita sitä vasten, että mitä muuta tässä on tehtävissä kysynnän ylläpitämiseksi, kun toisaalta tiedetään, että Euroopassa ollaan edelleen selvästi alle potentiaalisen tuotannon, Vihriälä sanoi.
Finanssipoliittinen elvytys on useissa maissa vaikea toteuttaa, kun valtiot ovat niin velkaantuneita. Saksalla rahkeita elvytykseen olisi.
- Sehän on saksalaisten käsissä ja he eivät ole hirveän halukkaita elvyttämään, Vihriälä sanoi.