Ensin lukuja. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa oli viime vuonna 140 000 poliklinikkakäyntiä ja 42 000 hoitopäivää sairaalassa.
Lisää lukuja. Tehohoitoa vaativia potilaita oli viime vuonna 450, sydänvalvontapotilaita myös 450.
Infektiopotilaita Länsi-Pohjassa on noin 2500 vuodessa: muun muassa keuhkokuumeita, vitrtsatieinfektioita, maha- ja suolikanavan infektioita ja ihotulehduksia.
Kaikista infektiopotilaista 400:lla on verenmyrkys eli sepsis ja näistä sadalla myrkytys on vakava, 40:llä niin vakava, että se vaatii tehohoitoa.
– Vakavissa tapauksissa antibioottihoito pitää aloittaa tunnin sisällä, kertoo leikkaus- ja anestesiaosaston ylilääkäri Jorma Heikkinen .
Pitkän linjan lääkärit Länsi-Pohjassa, Jorma Heikkinen, kirurgian osaston ylilääkäri Outi Nyberg , naistentautien ja synnytysosaston ylilääkäri Eila Knuuti ja perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Pertti Sakaranaho ovat huolissaan, miten alueen sairaanhoitopalveluiden ja niitä käyttävän väestön kävisi kiireellisen hoidon asetuksen, keskittämisasetuksen ja suunnitteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä.
– Akuuttien tapausten, kuten sydäninfarktien, aivoverenvuotojen, verenmyrkytysten hoito on uhkaavasti huonontumassa. Puhumattakaan synnytyksistä, toteaa Eila Knuuti.
Soten myötä Länsi-Pohja olisi jäämässä kapean päivystyksen sairaalaksi. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit eivät kuitenkaan ole päässeet sopimukseen työnjaosta.
Sakaranaho ei usko, että keskussairaala Rovaniemellä kykenisi palvelemaan myös kaikki Länsi-Pohjan asiakkaat.
– He kai olettavat, että henkilökunta lähtee täältä Rovaniemelle, Sakaranaho toteaa.
Sakaranaho pelkää eräänlaista dominoefektiä: jos toiminnat lakkaavat, osaaminen valuu muualle, kohta ei ole jäljellä mitään.
Lääkärit näkevät tällä hetkellä, että yksi mahdollisuus säilyttää mahdollisimman laaja-alainen erikoissairaanhoito Länsi-Pohjan alueella voi olla yhteisyritys, josta alueen kunnanvaltuustot päättävät 13.11.
– Emme halua halua ottaa poliittisesti kantaa, mutta asetusten ja lakiesitysten rajaama skenaario on huolestuttava. Olemme itsekin myös palveluiden käyttäjiä ja täällä asuvia ihmisiä, emme pelkästään lääkäreitä, Outi Nyberg toteaa.
– Tänne jää terveyskeskus tapahtui mitä tapahtui. Mutta toivomme, että edes jotain erikoissairaanhoidon osaamista jäisi alueellemme. Olisi hyvä, jos ainakin tehohoito, akuuttihoitopäivystykset ja iso osa suunnitellusta leikkaustoiminnasta pystyttäisiin säilyttämään, Outi Nyberg pohtii.
Länsi-Pohjan alueella asuu kolmasosa Lapin väestöstä. Asukkaita on saman verran kuin Rovaniemellä.
Suurteollisuuden vuoksi alue on erikoinen: mahdollisuus isoihin onnettomuuksiin on olemassa. Tämä vaatii päivystysvalmiutta.
Jos alueelle jäävät pelkät perusterveydenhuollon palvelut, on se Knuutin mielestä perustuslain vastaista toimintaa.
– Potilaan asemasta annetun lain mukaan potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairauden hoitoon. Meidän perustuslain mukainen hoitotasomme on sellainen, missä nyt olemme. Jos se nyt romahdutetaan perusterveydenhuollon tasoksi siten, että erikoissairaanhoidon palveluita saadaan yli 120 kilometrin päässä, niin se jos mikä järkyttää mieltä ja terveyttä. Kyse on kuitenkin yli 60000 populaatiokeskittymästä, Knuuti huomauttaa.
Pertti Sakaranaho toteaa, että päivystysasetuksessa mietittiin ainoastaan Etelä-Suomea: tiheämmin asutettuja, seutuja, pieniä kuntia ja lyhyitä välimatkoja. Asetuksessa muun muassa perusteltiin synnytysyksiköiden lopettamista sillä, että keskimääräinen ajoaika synnyttäjällä synnytysyksikköön on 15 minuuttia.
Tämä ei toteutuisi, mikäli Länsi-Pohjan synnytykset siirretään Rovaniemelle tai Ouluun.
– Kun asetus on annettu, niin siinä ei ole huomioitu esimerkiksi etäisyyksiä tai liikenneriskejä. Asetus sattuu meidän sairaalamme kohdalla aika pahasti.
Jossittelu on turhaa, mutta Sakaranaho pohtii, että Länsi-Pohjan kuntien olisi maakuntahallinnon suunnitteluvaiheessa pitänyt ilmoittaa, että alue haluaa Pohjois-Pohjanmaalle OYS:n alueelle.
– Terveydenhuoltolaissa sanotaan, että ainoastaan yliopistollisella sairaalalla on oikeus perustaa filiaali eli alasairaala, jossa on myös ympärivuorokautinen päivystys.
Ervassa eli Oulun yliopistosairaalan vastuualueen järjestämissopimuksessa sovitaan Kokkolan, Kajaanin, Oulun, Kemin ja Rovaniemen sairaaloiden yhteistyöstä ja työnjaosta.
– Käydyissä neuvotteluissa ei ole tullut esiin mitään konkreettista, jolla turvattaisiin toimintoja Kemissä. Tämä vaatisi muiden sairaaloiden luopumista omista toiminnoistaan ja tästä ei ole näkyvissä mitään merkkejä. Päinvastoin muun muassa Oulun yliopistosairaala siirtää enenevässä määrin resursseja ja toimintaa Oulaisten sairaalaan ja Raaheen, jonne terveyskeskukseen perustetaan OYS:n alainen leikkausyksikkö, Sakaranaho kertoo.