Pin­ta­ura­koin­tia Lapin sodasta 2000-lu­vul­le – ”Aika aikaa ku­ta­kin!”

Sota oli ohi ja Lappi tuhottu. Tilanne oli kriittinen koko maakunnassa ja etenkin sen keskuspaikassa, Rovaniemellä, jossa hävityksen jälkeen alkoi ennennäkemätön jälleenrakennuskausi. Ammattitaitoisen rakennustyövoiman tarve oli huutava ja ammattimiehiltä vaadittiin paitsi käytännön taitoja, myös järjestäytyneisyyttä ja yhteistyökykyä.  Rakennustarpeistoa, kuljetusvälineitä ja maaliaineita oli vaikea saada, eivätkä tavarantoimitukseen liittyvät kysymykset olleet myöskään helpoimmasta päästä.

Elettiin kesäkuuta vuonna 1947. Suomen Maalarimestariliiton asiamies Leo Mellas toimikuntineen saapui Rovaniemelle kartoittaakseen oman osaston perustamisen mahdollisuutta, jotta Lappi saataisiin elpymään ja hengittämään taas omilla keuhkoillaan. Mahdollisuus avautui.

Vain vuosi myöhemmin yhdistysrekisteriin kirjattiin uusi osasto: ”Suomen Maalarimestariliiton Rovaniemen osasto ry.” Tämä oli alku nopeasti ja tehokkaasti käynnistyneelle Lapin elvytystyölle. Vuonna 1987 julkaistu 40-vuotishistoriikki kertoo omaa tarinaansa Rovaniemen osaston aikaansaannoksista ja sen merkityksestä Lapin nousemiselle tuhkasta.

Ei enää vain maalareita

Maailma muuttuu, osin monimutkaisemmaksi ja osin yksinkertaisemmaksi. Edes pitkät perinteet omaava maalausala ja maalarien työnkuva ei ole säästynyt niin kutsutun neljännen teollisen vallankumouksen mukanaan tuomilta muutoksilta. Teollistuminen, digitalisaatio ja teknologian alati kiihtyvä kehitys on ollut yksi alan historian suurimpia muutosagentteja.

– Maalausalan työntekijöiden ja työtehtävien määrä on vähentynyt reippaasti, koska niin suuri osa rakennusosista valmistetaan nykyään teollisesti, toteaa nykyisen Rovaniemen Pintaurakoitsijayhdistys ry:n (ent. Maalarimestariliiton Rovaniemen osasto ry) ex-puheenjohtaja Antti Laitila .

Työntekijöiden ja työtehtävien määrissä vuosien aikana tapahtuneet muutokset petasivat alustaa sille, että isot linjat oli laitettava uuteen uskoon Maalarimestariliiton toiminnan ja toimialueen osalta koko Suomen laajuisesti.

Maalarimestariliitto päätti laajentaa repertuaariaan ja rekisteröityi Suomen Pintaurakoitsijoiden liitoksi. Nimenvaihdoksen myötä yhdistyksen piiriin saattoi nyt kuulua useiden pintaurakointialojen työntekijöitä, ei ainoastaan maalausalan.

– Yhdistyksemme jäsenissä on nykyisin niin talonrakentajia, laattamiehiä, mattomiehiä kuin maalareitakin. Jäsenyritysten toimenkuvaan kuuluvat pintakäsittelytyöt sisällä ja ulkona sekä monenlaiset remontti- ja korjausrakentamisen hankkeet, Rovaniemen Pintaurakoitsijat ry:n varapuheenjohtaja ja JF-Maalaus KY:n yrittäjä Heimo Flinck kertoo.

Uusille yrityksille kysyntää

Rovaniemen Pintaurakoitsijat r:y:n pitkäaikaisten jäsenten mukaan 2000-luvun taite on ollut suurin muutosajankohta alalla. Aikaisempi, ikääntynyt sukupolvi jäi pois ja Pintaurakoitsijoiden jäsenmäärät ovat vähentyneet Suomen laajuisesti, myös Rovaniemen yhdistyksen osalta. Suomen pintaurakoitsijayhdistys ry:n viiteentoista paikallisyhdistykseen kuuluu tätä nykyä yhteensä 250 yritystä.

Rovaniemen yhdistykseen puolestaan kuuluu varsinaisina jäseninä neljä paikallista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 80 henkilöä. Lisäksi yhdistykseen kuuluu paikallisia ja valtakunnallisia tavarantoimittajia ja kauppaliikkeitä tukijäseninä sekä Ammattioppilaitos, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

– Varsinaisten jäsen määrä alkuaikoihin nähden on hieman pienentynyt, Laitila toteaa historiikkia selatessaan.

Syy Rovaniemen Pintaurakoitsijat ry:n jäsenmäärien vähenemiseen on monen tekijän summa. Vanhat, pitkän linjan jäsenet ovat ikääntyneet ja moni yritys kaatunut. Alan toimijoiden määrä on myös yleisesti laskussa ja yhdistykseen pääsyn kriteerit suhteellisen tiukat. Yhdistyksen piiriin pyrkivällä yrityksellä on oltava hyvä maine ja taloudelliset ja yhteiskunnalliset asiat kunnossa. Se ei aina ole päivänselvyys.

– Suurin haaste on saada lisää nuoria alan yrittäjiä Rovaniemelle . Nuoremmalle väelle olisi tarvetta, yhdistyksen puheenjohtaja ja Vastuuremontti Oy:n yrittäjä Kari Harmanen pohtii.

Toisaalta yhdistyksen jäsenet katsovat myös luottavaisin mielin tulevaan: ”Aika aikaa kutakin,” Laitila summaa.

Juhlavuosi ja pikkujoulut

Rovaniemen Pintaurakoitsijayhdistys ry:llä on tänä vuonna syytä juhlaan. Sota-ajoista alkanut 70-vuotinen taival on tuonut yhdistyksen nykyiseen pisteeseen, joka on osin epävakaa ja epävarma, mutta myös tuttu ja turvallinen. Lapin tuhon keskellä yhdistykselle rakennettu perustus takaa vakaan pohjan, jolta ponnistaa eteenpäin ja etsiä uusia alalla toimivia yrityksiä yhdistyksen piiriin.

Toiminnan jatkuvuus olisi monestakin syystä ensiarvoisen tärkeää. Yhdistys toimii verkostoitumiskanavana ja yhteistyöväylänä rakennusalan toimijoille ympäri Suomen ja tarjoaa sekä arvokkaita kontakteja ja vertaistukea, että virallisempaa apua esimerkiksi lakiasioissa.

– Voisi sanoa, että olemme jäsenille tuki ja turva, Harmanen kiteyttää.

Rovaniemen Pintaurakoitsijat ry on niittänyt hyvää mainetta Pintaurakoitsijat ry:n piirissä. Siitä on osoituksena jo kolmesti Rovaniemellä järjestetty liiton vuosikokous, johon osallistuu paikallisyhdistykset eri puolilta Suomea.

– On merkittävää, että näinkin pieni paikallisyhdistys on saanut järjestää kokouksen 10 vuoden sisällä kolme kertaa. Suomen Pintaurakoitsijat ry:n liiton vuosikokous järjestetään Rovaniemellä seuraavan kerran jo vuonna 2019, miehet kehaisevat.

Syynä ei liene ainoastaan Lapin lumo ja eksotiikka, vaikka niilläkin lienee osansa sopassa.

– Hyvin me olemme sen aina järjestäneet, Flinck perustelee.

Järjestelyistä puheen ollen, myös puolisoita ja tukijäseniä on kiittäminen. Yhdistyksen, varsin miesvaltaisen jäsenistön puolisot ovat hekin aktiivisesti mukana liiton kokousten järjestämisessä ja niin naisväki kuin tukijäsenetkin ovat olleet mukana yhdistyksen järjestämillä virkistysreissuilla. Rovaniemen Pintaurakoitsijat ry:ssä tiedetään, millä keinoin rakennusalan ammattilaiset ja heidän läheisensä jaksavat työtä ja arkea paremmin.

– Meillä on vuosittaiset pilkkikilpailut, pikkujoulut, grillijuhlia ja erilaista virkistäytymistä. Lisäksi teemme ulkomaan reissuja, Flinck esittelee.

Viimeisimpinä reissukohteina ovat olleet Pariisi, Budapest ja Wien. Yhdistyksen jäsenet ovat vierailleet myös Suomen pintaurakoitsijoiden järjestämillä matkoilla Sanghain maailmannäyttelyssä ja Pinta -alan messuilla Euroopassa.

Juhlavuoden kunniaksi Rovaniemen Pintaurakoitsijat ry:n porukka on kuitenkin järjestänyt jotain vähän pienempää ja intiimimpää.

– Juhlistamme tätä ihan perhepiirissä. Vietämme samaan aikaan yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuotta ja pikkujouluja, miehet kuittaavat.