Pingis saa edel­leen peuk­ku­ja - Ou­nas­vaa­ran pe­rus­kou­lu­lai­set viet­ti­vät har­ras­tus­viik­koa tutun lajin parissa

Ounasvaaran peruskoulun 8-luokkalaiset peukuttavat pingikselle. Vasemmalla liikunnan ja terveystiedon lehtori Erkki Kelhä, oikealla Suomen Pöytätennisliiton kenttäpäällikkö Taneli Keinonen.
Ounasvaaran peruskoulun 8-luokkalaiset peukuttavat pingikselle. Vasemmalla liikunnan ja terveystiedon lehtori Erkki Kelhä, oikealla Suomen Pöytätennisliiton kenttäpäällikkö Taneli Keinonen.
Ounasvaaran peruskoulun 8-luokkalaiset peukuttavat pingikselle. Vasemmalla liikunnan ja terveystiedon lehtori Erkki Kelhä, oikealla Suomen Pöytätennisliiton kenttäpäällikkö Taneli Keinonen.
Kuva: HEIKKI KIISKINEN

Muutaman gramman painoinen pingispallo saa melkoista kyytiä Ounasvaaran peruskoulun oppilailta. Pöytätennis eli pingis on ollut jo pitkään yksi koulun suosituimmista liikunta- ja välituntipeleistä.

– Idea pelaamiseen lähti siitä, että halusimme hyödyntää koulun pienet sisäliikuntatilat mahdollisimman tehokkaasti. Usealla pingispöydällä tämä toteutuu hienosti, liikunnan ja terveystiedon lehtori Erkki Kelhä kertoo.

Valtakunnallisen Harrastusviikon tiimoilta oppilaat pääsivät päivän ajan tutustumaan vähän syvemmin lajin saloihin. Suomen Pöytätennisliiton kenttäpäällikkö Taneli Keinosen tiiviin opetustuokion kävi torstaina läpi yli 200 koulun oppilasta.

– Tällaiset tapahtumat innostavat nuoria liikunnallisten harrastusten pariin. Meidän koulusta löytyy taatusti myös pingiksen pelaajia, mikäli ohjattua ja organisoitua seuratoimintaa olisi tarjolla, Kelhä tietää.

Pingispöytä kuului 1970- ja vielä 1980-luvulla lähes jokaisen koulun, kesämökin, kerrostalon kerhohuoneen ja työpaikan taukotilan vakiovarusteisiin. Lajin suosio hiipui kuitenkin kohti vuosituhannen loppua mentäessä, mutta viime aikoina pöytätenniksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa.

– Kaikkein synkimmät ajat ovat onneksi takana. Pöytätennisseuroista kuuluu nykyään paljon hyviä uutisia. Lisenssipelaajia Suomessa on tällä hetkellä noin 1300, toinen mokoma on sitten seurojen kirjoilla olevia harrastepelaajia, Keinonen summaa.

Näin myös Rovaniemellä - pingiksen erikoisseura PT-60 perustettiin nimensä mukaisesti 1960, mutta työnnettiin pelaajien vähyyden vuoksi pöytälaatikon perukoille vuonna 1996. Toimintaa ollaan nyt herättelemässä uudelleen henkiin. Aikuisten harrasteryhmään kuuluu jo parisenkymmentä innokasta.

– Myös Rovaniemen Mailapelikeskuksessa on huomioitu orastava innostus pöytätennistä kohtaan. Olemme hankkineet tennishallille neljä uutta pöytää, hallituksen puheenjohtaja Jouko Tiihonen kertoo.

– Peli- ja treenivuoroja on tulossa niin aikuisille kuin junioreillekin.

Maamme pohjoisimmat toimivat pingisseurat ovat tällä hetkellä Kemissä (KePts), Haukiputaalla (Heitto), Ylikiimingissä (YNM) ja Oulussa (OPT-86).

Kansainvälisesti pöytätenniksen ykkösmaa on Kiina. Kautta aikojen jaossa olleista 32 olympiakultamitalista kiinalaiset ovat vieneet peräti 28. Myös kevään MM-kisoissa Kiina pokkasi kaikki viisi mestaruutta. Naapurimaistamme pingistä pelataan eniten Ruotsissa, eikä vähiten maailman suurimpiin kuuluvan välinevalmistaja Stigan ansiosta.

Suomalainen huippupingis on viime vuosina ollut käytännössä yhtä kuin Benedek Oláh. Unkarilaistaustainen Oláh edusti sinivalkoisia värejä Rio de Janeiron olympiakisoissa 2016 ja tavoittelee paikkaa myös Tokioon 2020.

– Suomen Pöytätennisliiton kilpailullinen visio on ”Kohti Euroopan huippua”. Tätä tukee tietenkin harrastajamäärän kasvattaminen, mutta nämä eivät ole missään nimessä toistensa vastakohtia, Keinonen muotoilee.

– Pöytätennis on sosiaalinen laji, jossa saa tehokasta liikuntaa ilman hampaat irvessä rehkimistä.

Poiminta

Pöytätennis eli pingis

Perinteinen kaiken kansan mailapeli

Kehitetty 1800-luvun lopulla tenniksen sisäpeliversioksi

Suosituinta Aasian maissa ja Euroopassa

Pelataan kaksin- tai nelinpelinä

Olympialaji vuodesta 1988 lähtien

Seuroja Suomessa noin 60, lisenssipelaajia noin 1300

Lisätietoja: www.sptl.fi ja Instagram @poytatennisrovaniemi

Harrastusviikko

Elokuun viimeinen viikko oli kouluissa valtakunnallinen harrastusviikko

Tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa ielekästä, laadukasta ja ryhmässä tapahtuvaa ohjattua tekemistä koulupäivän yhteydessä

Toteutetaan yhteistyössä paikallisjärjestöjen, urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa

Lisätietoja: www.harrastusviikko.fi