Pikavipeille muutama vuosi sitten asetettu korkokatto ei ole poistanut velkaantumiseen liittyviä ongelmia. Sen sijaan se on saanut pikaluottofirmat etsimään uusia ansaintakeinoja.
Vuoden 2013 lakimuutoksessa alle 2 000 euron lainoille säädettiin korkokatto, jonka mukaan lainan todellinen vuosikorko saa ylittää viitekoron enintään 50 prosenttiyksiköllä.
Toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar velkaantuneita auttavasta Takuu-Säätiöstä sanoo, että pikavippejä ottavien määrä väheni lain ansiosta. Mutta vaikka pikavippejä otetaan vähemmän, ne ovat euromäärissä suurempia.
- Jos jotain hyvää pitää hakea entisestä systeemistä, niin silloin ihmiset ottivat ensimmäisestä firmasta pikavipin ja maksoivat kulut toisen firman pikavipillä. Tilanne kriisiytyi nopeammin ja ihminen haki aiemmin apua.
Nykytilanteessa ihmiset ottavat yhteyttä tilanteessa, jossa velat ovat jo suuria ja hankalammin järjesteltäviä.
"Ihminen on yritykselle lypsettävä lehmä"
Prosessioikeuden professori Risto Koulu Helsingin yliopistosta sanoo, että vuoden 2013 muutos ei ole purrut tehokkaasti.
– Vippifirmat ovat tehokkaasti kiertäneet sääntelyä. Luottolimiittien ansiosta firmat tekevät samaa kuin ennen.
Luottolimiitti tarkoittaa, että asiakkaalle tarjotaan 2 000 euroa "limiitillä" useissa erissä. Vaikka asiakkaan nostamat lainaerät jäisivät alle 2 000 euron, korkosääntely ei koske niitä, koska nimellisesti luoton suuruus on 2 000 euroa. Tällöin korkokatto ei estä korkojen nousua.
– Tämä on rumasti sanottu, mutta ihminen on siinä yritykselle lypsettävä lehmä. Hän on sidottu firmaan pitkäksi aikaa, Pantzar sanoo.
Suomessa monia pikavippiyrityksiä koordinoiva 4Finance ei kommentoinut korkoihin liittyviä asioita STT:lle. Maajohtaja Tuomas Louhelan mukaan yritys toimii aina lain mukaan ja tarjoaa asiakkaille kätevän keinon hoitaa taloutta.
- Perinteiset pankit eivät yksinkertaisesti anna lainaa monille, hän sanoi sähköpostilla.
Pikavippiyritysten lisäksi kulutusluottoa tarjoavat nykyisin monet uudet toimijat, sanoo Pantzar. Tällainen on esimerkiksi lentoyhtiö Norwegianin kanssa yhteistyössä toimiva Norwegian Bank.
Pantzar huomauttaa, että yritykset toimivat periaatteessa ihan reilusti. Niitä markkinoidaan kuitenkin pikaratkaisuina velkaantuneille, jotka haluavat itse järjestää velkansa.
– Firmat haluavat vallata markkinoita ja lupaavat, että ihmiset saavat nopeasti rahaa. Ihmiset tietenkin tarttuvat siihen, mistä saavat helpoiten avun itselleen vaikeassa tilanteessa.
"Luotonantajien vastuuta lisättävä"
Koulun mukaan velkaantumisen hillitsemissä paras lääke olisi luotonantajien vastuun lisääminen. Luotonantajan täytyisi varmistua, että luoton takaisinmaksu on luotonsaajan maksukyvyn rajoissa.
– Jos näin ei tee, siitä seuraisi rangaistus. Eli jos luotonantaja myöntää luottoa huolimattomasti, sitä ei saisi periä takaisin. Tai viime kädessä niin kuin Yhdysvalloissa, että siitä seuraisi vahingonkorvaus.
Myös velkajärjestelyyn pääsyyn helpottaminen auttaisi. Velkajärjestelyssä velkataakka muutetaan velallisen maksukykyä vastaavaksi.
Helppoja lääkkeitä asiaan ei ole.
- Elämme luottoyhteiskunnassa, jossa kaikki saavat ja tarvitsevat luottoa. Yhdenvertaisuuden kannalta pidetään suurena ongelmana, jos ihmisellä ei ole oikeutta luottoon, Koulu sanoo.