Pii­mä­tien puoti kerää Lo­hi­jär­vel­lä katteet pie­nis­tä pu­rois­ta. Sari Salonen uskoo, että "maail­man pienin kauppa" on voi­mis­saan vielä kym­me­nen­kin vuoden ku­lut­tua

Jussi Kenttämaa tuo Kaikki tai ei mitään -pelikupongit tarkistettavaksi kauppias Sari Saloselle. Tankkauspalvelu toimii Piimätien Puodissa. Kauko Pantsarin käsityöt kuuluvat valikoimaan.
Jussi Kenttämaa tuo Kaikki tai ei mitään -pelikupongit tarkistettavaksi kauppias Sari Saloselle.
Jussi Kenttämaa tuo Kaikki tai ei mitään -pelikupongit tarkistettavaksi kauppias Sari Saloselle.
Kuva: Jouni Valikainen

Kylätie on hiljainen. Tervolasta on Lohijärvelle matkaa noin 45 kilometriä. Vastaan tulee perjantaina aamupäivällä kolme autoa. Lohijärvellä sijaitseva lähikauppa Piimätien puoti ei todellakaan sijaitse vilkkaasti liikennöityjen teiden lähistöllä. Silti lähikauppa on pitänyt vuosikausia pintansa ja pitää edelleenkin.

Tarmo-ketjuun kuuluva Piimätien puodista asiakas löytää peruselintarvikkeet, voi veikatessa juoda tuoreet pullakahvit ja tankkauttaa vaikka autonsa.

– Kaikki palvelut tukevat toisiaan. Pienistä virroista syntyy joki, joka tuo tarvittavan katteen kaupan pyörittämiseen. Tarkoitus on toimia kauppiaana niin kauan, kun se antaa minullekin leivän pöytään, kahdeksatta vuottaan kauppaa pyörittävä paluumuuttaja Sari Salonen kertoo.

Salosella ei ole lähimailla kaupan alalla kilpailijoita. Raanujärven kauppa lopetti toimintansa marraskuun lopussa. Piimätien puodin lähin kauppanaapuri sijaitsee Ylitornion keskustassa, noin 50 kilometrin päässä Lohijärveltä.

Perjantaiaamuna kaupalla on hiljaista. Hieman ennen puoltapäivää ovi alkaa käydä tasaiseen tahtiin. Ensimmäisen asiakkaan kohdalla kassa käy normaalia poikkeavaan suuntaan, kun Teboilin tankkiauto käy purkamassa dieseliä ja bensaa Piimätien puodin polttoainesäiliöihin.

– Polttoaineen tuonti tänne maksaa enemmän kuin valtateiden vieressä oleville asemille ja se näkyy tankkaajalle hinnassa.

Kun bensan- tai dieselinostaja ajaa autonsa mittarin viereen, Sari Salonen ottaa hanskat tiskin alta ja menee tankkaamaan asiakkaan auton. Aika harvinaista nykypäivänä. Tankkaaja voi olla varma, että hän saa saman määrän menovettä mitä mittari osoittaa.

– Mittarit pitää meilläkin vaaita kahden vuoden välein, vaikka polttoaineen myynti on vähäistä isoihin asemiin verrattuna. Mielestäni vaaitsemisen kustannukset olisi hyvä suhteuttaa polttoaineen myynnin määrään.

Piimätien puoti jää mieleen monessa mielessä. Sivusta seuraajana näyttää siltä, että asiakkaat tulevat kauppaan kuin toiseen kotiinsa.

– No mitä Jussille kuuluu, Sari Salonen tokaisee kun Jussi Kenttämaa tulee veikkauskuponkiensa kanssa tiskille.

– Tulin hakemaan voitot tästä Kaikki tai ei mitään -pelistä. Tämä on hyvä peli, josta olen saanut useamman voiton viime kuussa, kaupan naapurissa asuva Jussi Kenttämaa sanoo.

Kenttämaalle, 82,  kuten muillekin ikäihmisille kauppa on henkireikä.

– Minulla on vielä ajokortti voimassa, mutta kaikilla muilla minun ikäisilläni sitä ei ole. Jos tätä kauppaa ei olisi, niin elintarvikkeiden ostosreissulle tulisi pituutta sata kilometriä. Täällä kaupalla on myös mukava tavata lähikyläläisiä, Jussi Kenttämaa sanoo.

Ruokaviraston myöntämä 11 000 euron tukiraha Piimätien puodille tulee tarpeeseen. Tuki myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Lapissa tuesta pääsee nauttimaan 17 lähikauppiasta.

– Kun katsoin tuen saajia koskevia kriteereitä, niin silmään pisti se, että liikevaihdon on oltava alle kaksi miljoonaa euroa. Meillä se laski viime vuonna hieman alle 300 000 euron. Suurin syy tuen hylkäyksiin oli se, että liike ei sijainnut Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaisella harvaan asutulla maaseudulla. Tämä vihannesvaaka lakkasi toimimasta, joten sen tilalle pitää hankkia uusi. Se on yksi avustuksella tehtävä hankinta.

Lähikauppojen merkitys syrjäseutujen asukkaille on suuri. Tukia myöntäessä Ruokavirastokin on huomannut tämän.

– Jos Lohijärvellä ei olisi lähikauppaa, monen iäkkään ihmisen pitäisi muuttaa kuntakeskukseen kunnan tarjoamien palvelujen piiriin. Lähikaupalla on moninaisia vaikutuksia koko kylälle. Kauppa on kyläläisten kokoontumispaikka, missä he tapaavat toisiaan ja vaihtavat kuulumisia.

Piimätien puoti ei ole neliötiloiltaan suuren suuri kauppa. Kaupan alalla on jo vuosikaudet vaikuttanut kehitys, jossa myymälöiden määrä vähenee ja niiden keskimääräinen koko kasvaa.

– Kerran tänne tuli vanhempien kanssa nuori pojanvesseli, joka haki kärryjä, mutta niitähän meidän kaupassa ei ole. Hän tokaisi ääneen, että tämä on maailman pienin kauppa. Ei hänen tokaisunsa kauaksi jäänyt todesta.

Kun Salonen alkoi kahdeksan vuotta sitten kauppiaaksi, hän ei halunnut liiaksi modernisoida liiketiloja.

– Tämä kauppahan käy yhtenä Ylitornion nähtävyytenä. Pienillä muutoksilla tämä liike sopisi vaikka Kaurismäen elokuviin.

Kaupasta löytyy asiakkaiden haluamat elintarvikkeet. Jos ei löydy, niin Salonen pistää tilauksen menemään. Tuoreet vihannekset ja leivät ovat lähikaupalle haastavia artikkeleita.

–  Tuotteita ei ole vara pitää pelkästään hyllyjen lämmittiminä. Kuka tahtoisi ostaa kaupan hyllyllä viikon olleen salaattikerän? Kesällä salaatit eivät ole ongelma, sillä ne kerätään myyntiin tarpeen mukaan omalta pellolta. Leipävalikoiman pitää olla melkoisen laaja ja leipäkin menee nopeasti vanhaksi. Meidän pihapiirissä oleskelevat kauriit pääsevät myös nauttimaan kaupan antimista.

Lähikaupassa painotetaan paikallisuutta mahdollisuuksien mukaan. Perunat ja porkkanat ovat kananmunien ja pakastetun jauhelihan tapaan todellista lähiruokaa.

Tarmo Lähikauppias -ketju, johon Piimätien puotikin kuuluu, on itsenäisten kauppiaiden muodostama päivittäistavarakauppaketju. Siinä on mukana noin 60 kauppaa ympäri Suomen. Haasteita kannattavaan kaupantekoon on Sari Salosella riittämiin.

– Kun aloitin kahdeksan vuotta sitten kauppiaana, lähipostinumeroilla löytyi 365 taloutta. Nyt niitä on alle 300 ja väki vanhenee. Piimätien puodin tili tehdään kesällä, kun useat toispaikkakuntalaiset tulevat järvikyliin viettämään kesälomaansa joko mökille tai vanhaan kotipaikkaansa.

Sari Salonen pyörittää kauppapalettia yksin. Hänen äitinsä on apuna vanhuksien ruokakuljetuksissa.

– Pidän kuukaudessa yhden asiointipäivän, jolloin kauppa on kiinni. Kaikkia asioita ei kauppias voi hoitaa netissä. Talvella kauppa on suljettu myös sunnuntaisin. Olisihan se kiva, jos minulla olisi tässä apulainen, joka hoitaisi puotia, että minä ehtisin käydä vaikka alennusmyynneissä, Sari Salonen naurahtaa.

Vinjetti

11 000 euron tuki

Ruokavirasto myönsi kyläkauppatukea yli 80 kyläkaupalle. Lapissa saajia oli 17.

Ylläsjärven Kauppa Oy, Kolari.

Juhani Autto Ky, Kittilä.

Halli-Rinne, Reino ja Timo Rinne, Rovaniemi.

Tmi Piimätien puoti, Ylitornio.

Sevettupa Oy, Inari.

T:mi Martti Salla, Kittilä.

Heikki Rautio Ky, Pello.

KT Pyykönen avoin yhtiö, Tornio.

Uulan Säästö Ky, Utsjoki.

Voitto Kelloniemi Ky, Kemijärvi.

Tmi Puotipuksu, Savukoski.

Panda YZF Oy, Rovaniemi.

Ravela Oy, Kolari.

Hannu Sieppi Ky, Sodankylä.

Viveol Oy, Sodankylä.

Kieringin Lomakylä Oy, Sodankylä.

Mika Kuusela Oy, Rovaniemi.