Pie­ta­rin yli­opis­tos­ta val­mis­tu­nut Grigori Joffe oli Ve­nä­jäl­lä kym­me­nen vuotta ki­rur­gi­na – Suomeen muu­tet­tuaan hän olisi päässyt ki­rur­gin töihin vasta kym­me­nen vuoden päästä

Venäjältä vuonna 1990 Suomeen muuttanut Grigori Joffe erikoistui vasta Suomessa psykiatriksi.

Pietarin yliopistosta valmistunut Joffe oli ollut Petroskoissa radiologina pari vuotta ja kirurgina kymmenen vuotta.

Venäjällä hankittu erikoistuminen ei päde Suomessa, vaan kaikki EU/ETA-alueen ulkopuolella valmistuneet käyvät ensin läpi saman laillistamisprosessin. Vasta sen jälkeen voi hakea erikoistumaan.

– Olin 35-vuotias, kun tulin Suomeen. 45-vuotiaana olisin päässyt itsenäiseen kirurgin työhön. Jos ei tee leikkauksia, menettää ammattitaitoaan. Ajattelin, että olkoot, aloitan puhtaalta pöydältä ja erikoistun psykiatriksi, joista oli pulaa ja mikä kiinnostikin.

– Hyvän kirurgin kasvattaminen kestää vähintään 5–6 vuotta. Nyt on menetetty yksi koulutettu kirurgi.

Valviran johtajan Jussi Holmalahden mukaan ei ole suunnitelmia, että tehtäisiin eri polkuja pitkän kokemuksen omaaville erikoistuneille lääkäreille.

– Suomeen tulee lääkäreitä kirjavalla kokemuksella. Voi olla erityisosaamista, mutta silti perusosaamisessa voi olla puutteita.

– Ulkomailta tulevat lääkärit ovat sikäli lottopotti, että meidän ei tarvitse kouluttaa heitä. Mutta otammeko me kaikki Pakistanissa ja Intiassa osaamisensa osoittaneet siitä vaan suoraan Suomeen? Emme ole yrittäneet sillä tavalla haalia lääkäreitä.

Valvira rajoitti tenttiin osallistumisten määrää 2011

Onko yhteiskunnan kannalta järkevää, että EU/ETA-alueen ulkopuolella valmistuneet lääkärit käyvät usein vuosia kuulusteluja ennen kuin voivat toimia laillistettuina lääkäreinä Suomessa? Samaan aikaan monessa terveyskeskuksessa ja erikoisalalla on lääkärivajetta.

Nykyisin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtavana ylilääkärinä toimivan professori Grigori Joffen mielestä laillistusjärjestelmä on liian hidas. Joffen mielestä on erikoista, että moni osaava, erinomaista suomea puhuva ulkomaalainen lääkäri on kompastunut kolmivaiheisen kuulustelun viimeiseen potilastenttiin. Erikoista se on hänestä siksi, että vielä 2000-luvun alkupuolella tentistä pääsi helposti läpi.

Kuulustelut järjestävän Tampereen yliopiston professori Elise Kosunen kiistää, että potilastentistä olisi päässyt aiemmin helpommin läpi.

– Vuonna 2011 astuivat voimaan Valviran rajoitukset tenttien lukumäärälle ja se on saattanut luoda paineen tuntua suorituksiin eri tavalla, Kosunen sanoo.

Kosusen mukaan hyvät tiedot omaavat lääkärit pääsevät läpi 1–2 kerralla potilastentistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirastolla Valviralla ja Tampereen yliopistolla ei ole tilastoja läpäisyprosenteista.

Lääkäreitä pyörii vuosia laillistusrumbassa

Joffe tietää tapauksia, joissa potilastentissä lääkäri joutui käyttämään uutta sähköistä potilasjärjestelmää ja alueen murre oli vieras. Hänestä lääketieteellinen osaaminen pitäisi selvittää tasapuolisissa olosuhteissa. Kosunen myöntää, että kun tentti tehdään oikeille potilaille, potilaiden vaikeuden tasoa ei voi vakioida.

Joffen mukaan on lääkäreitä, jotka pyörivät vuosia laillistusrumbassa. Jos potilastentistä ei pääse läpi, tulee puolen vuoden tauko ja toisen yrityksen jälkeen vuoden tauko. Osallistua saa kolmesti. Kolmivaiheisen kuulustelun ensimmäisen tentin jälkeen Valvira hyväksyy rajoitetun oikeuden toimia lääkärinä kahdeksi vuodeksi ja maksimissaan puoleksi vuodeksi kerrallaan.

– Lähes kukaan ei ehdi kahdessa vuodessa käydä kahta kertaa kolmannessa tentissä. Vaikka pärjäisi erinomaisesti lääkärityössä, putoaa useimmin takaisin matalapalkkaiseen harjoittelijatyöhön, Joffe arvostelee.

Suomalaisiakin opiskelee yhä enemmän ETA:n ulkopuolella

Valviran johtajan Jussi Holmalahden mukaan jonotusaika potilastenttiin voi olla turhauttava. Hänestä jonotus voi tuntua kohtuuttomalta etenkin niille, jotka osaavat käytännön suomen.

– Kieltä huonosti osaavalle systeemi on aika hyvä. Se mahdollistaa kielen opiskelun ja toimimisen rajoitetulla toimiluvalla ja siten osaamisen hankkimisen terveydenhuoltojärjestelmästä.

Myös suomalaisia opiskelee yhä enemmän lääkäriksi EU/ETA-alueen ulkopuolella esimerkiksi Pietarissa. Heidänkin pitää läpäistä kolmivaiheinen kuulustelu.

– Lain yhdenvertaisuusvaatimus ei anna mahdollisuutta tehdä nopeaa linjaa suomea osaaville, vaan prosessia pitää nopeuttaa kokonaisuudessaan. Olisi etu, että järjestelmä toimisi tehokkaammin ja koulutetut maahanmuuttajat pääsisivät nopeasti töihin.

Elise Kosusen mukaan potilastentti terveyskeskuksessa voi olla hankala, jos lääkäri on saanut koulutuksensa sairaalakeskeisessä ympäristössä ja ollut ulkomailla töissä vain sairaalassa.

– Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tarvitaan erilaisia taitoja, Kosunen sanoo.

Erillinen rahoitus auttaisi kehittämään kuulustelua

Vuosi sitten selvityshenkilöt antoivat ehdotuksensa ammattihenkilölain kokonaisuudistukseen. Yksi ehdotus oli, että ETA-alueen ulkopuolisten kuulusteluja järjestäisi useampi yliopisto Tampereen lisäksi. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä olisi varmistaa riittävä rahoitus.

– Tähän systeemiin ei tule ulkopuolista rahoitusta vaan tämä pyörii osallistujien maksuilla, Kosunen kertoo.

Vakaa rahoitus mahdollistaisi Kosusen mukaan vakituisen henkilökunnan ja erillisen keskuksen perustamisen.

– Erillisessä keskuksessa lisäkoulutus ja harjoittelujaksot voitaisiin kytkeä tiiviimmin toimintaan. Olisi valmiiksi harjoittelupaikkoja, joihin reputtaneet voisivat mennä ja siellä ohjaus.