Pie­ta­rin ins­ti­tuut­ti var­je­lee ka­don­nei­den kasvien sie­me­niä

Kasvigeenien metsästäjä Vavilov kiersi 64 maassa maailmansotien välillä

Norjan Huippuvuorille vajaa vuosikymmen sitten perustettu kasvien siemenpankki on saanut runsaasti huomiota, mutta Venäjällä on toiminut kasvien geenipankki samalla periaatteella jo liki vuosisadan. Vavilov-instituutti sijaitsee Pietarissa.

Siemenet ovat säilössä tsaarinaikaisessa rakennuksessa Pietarin keskustassa. Erityisen arvokkaaksi geenipankin tekee se, että hyvin moni sen säilömä kasvilaji on jo kokonaan kadonnut alkuperäisiltä kasvualueiltaan. Sitkeiden maatiaislajikkeiden arvoa ei ole ymmärretty, kun satoja on kyetty kasvattamaan lyhytnäköisesti viljavammilla mutta häiriöille alttiimmilla lajikkeilla.

Ilmastonmuutos uhkaa yhä enemmän kasvien monimuotoisuutta. Osaltaan kasvilajien ja niiden sisäisten lajikkeiden määrää ovat karsineet myös teollinen maatalous ja globalisaatio.

- Euroopassa paikalliset lajikkeet on menetetty liki täysin toisen maailmansodan ja teollistumisen vuoksi. Sodasta selvinneet paikallislajikkeet hävisivät, kun Yhdysvalloista tuotiin satoisampia, sanoo instituutin johtaja Nikolai Dzybenko.

- Meidän kokoelmamme vuoksi maailmalla on kuitenkin mahdollisuus löytää unohdetut kasvit uudelleen.

Jopa 80 prosenttia Pietarin kokoelman siemenistä on sellaisia, että niitä ei ole tallella missään muualla.

Etiopian vehnä elvytettiin

Instituutissa on tallella kaikkiaan 345 000 kasvilajin tai -lajikkeen siemeniä. Osa niistä on peräisin niinkin kaukaa kuin Etiopiasta, missä instituutin perustaja Nikolai Vavilov kävi keräämässä näytteitä 1930-luvulla. Kun Etiopian paikallinen vehnä oli päässyt katoamaan 1970-luvun sisällissodissa, se kyettiin elvyttämään Pietarista tuoduilla siemenillä.

Vavilov kiersi aktiivivuosinaan 1921–1940 tutkimusmatkoilla kaikkiaan 64 valtiossa. Hän keräsi sekä villi- että viljelykasvien siemeniä.

- Vavilov ja hänen kollegansa kirjaimellisesti metsästivät kasvigeenejä. Häntä eivät kiinnostaneet eksoottiset kasvit vaan biodiversiteetti, monimuotoisuus, sanoo instituutin agronomi Igor Loskutov.

Vavilov keräsi omin käsin arviolta 200 000 kasvin siemenet.

Sähkökatkoskaan ei tuhoa

Huippuvuorten geenipankissa siemeniä säilytetään noin 15 asteen pakkasessa. Pietarissa osa siemenistä on huoneenlämmössä, osa jäädytetty. Huoneenlämmössä olevat siemenet on istutettava ja siten uusittava 5–7 vuoden välein.

- Hyötynä tässä on se, että kokoelma ei ole riippuvainen esimerkiksi sähkön saannista. Geenipankki ei näytä kovin modernilta, mutta se on siemenille hyvin turvallinen, Loskutov täydentää.

Ilmoita asiavirheestä