Sámedikki stivrra lahttu Pentti Pieski cuiggoda Suoma stáhta maŋemus áigge doaimmaid mat leat čuohcán sámiid guolástan- ja bivdonjulgosiidda.
- Maŋimuš jagiid áigge sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat ovdánan ja maŋimuššan ođđaseamos Deanu soahpamušhámus čájeha, ahte Suopma ii áiggo ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid nappo nuppiin sániiguin Suopma badjelgeahččá iežas riikka álgoálbmoga. Boktá gažaldaga, ahte manin sápmelaččat galget máksit Suoma stáhtii vearuid. Suopmahan ii čuovo iežas vuođđolága, man mielde sápmelaččain lea vuoigatvuohta hárjehit iežaset kultuvrra ja ealáhusaid, čállá Pieski almmolaš Facebook-siiddustis.
Deanu soahpamušhápmosa jelgii báikkálaš olbmuid árbevirolaš bivdu ráddjejuvvolii 80 %:ain.
- Eará guovlluide fárren deatnogátte olbmuid buohta dát leat vel garrasot, daningo sin árbin fidnen guolástanvuoigatvuohta gildojuvvo oalát. Áidna molssaeaktun báhcá hárjehit iežas kultuvrra suoli, lobihaga, oaivvilda Pieski.
Sarvvabivdu álgá 01.09.2016 Eanodagas, Muonás, Anáris ja Ohcejogas. Pieski lea fuolas das, ahte sámiid bivdolobit njidjet.
- Olgobáikegoddelaš ealgabivdiid mearri lea lassánan garrasit maŋimuš jagiid áigge ja eandalitge dán jagi ealgabivdolohpeohcamis olgobáikegottálaččaid oassi lea juo mihtilmas. Máŋggaid sápmelaš bivdogácciid lohpemearri unniduvvo dán jagi dan dihte go Suoma fuođđoguovddáš heiveha ovttaveardásašvuođa prinsihpa stáhtaeatnamiin meahcásteamis. Ná dátge vuoigatvuohta sirdašuvvá vehážiid mielde eret báikkálaš sápmelaččain, geat leat don doložis juo meahcástan guovllus, oaivvilda Pieski.
Pieski deattuha árbevirolaš ealáhusaid dehálašvuođa sámegillii ja -kultuvrii.
- Ealga- ja luossabivdu leat mearkkašahtti máŋgga báikkálaš sápmelačča ja vuođđodálu maŋisboahtti bearraša ekonomiijai. Meahcásteapmi ja guolásteapmi ovddastit sápmelaččaid oktavuođa lundui ja luonddu ávkkástallamii, oaivvilda Pieski.
Kritisoi Tenon sopimusluonnosta
Pentti Pieski kritsoi Suomen valtion viime aikaisia toimia saamelaisten kalastus- ja metsästysoikeuksien suhteen.
- Tenon sopimusluonnoksen mukaan paikallisten perinteistä pyyntiä rajoitetaan jopa 80 %. Muualle muuttaneiden tenolaisten kohdalla tämä on vielä rajumpaa, sillä heidän perintönä saatu kalastusoikeus kielletään kokonaan. Ainoaksi vaihtoehdoksi siis jää harjoittaa omaa kulttuuriaan salaa, ilman lupaa, arvelee Pieski.