Palkkojen maltillinen nousu näkyy Suomen kustannuskilpailukyvyssä noin viiden vuoden päästä, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan työllisyys- ja kasvusopimuksesta (tyka), jossa päätetään myös ensi vuoden palkankorotuksista. Palkankorotukset tulevat olemaan hyvin pieniä. Neuvottelijat ovat arvioineet, että korotukset olisivat sopimuksen tullessa voimaan 0,3–0,5 prosenttia ja euromääräiset korotukset 15–20 euroa.
- Maltilliset palkankorotukset näkyvät Suomen kustannuskilpailukyvyssä hitaasti. Onkin tärkeää ottaa käyttöön myös muut kilpailukykyä parantavat keinot, joiden vaikutukset ovat nopeampia, Kuoppamäki sanoo.
Muilla keinoilla Kuoppamäki viittaa muun muassa yhteiskuntasopimukseen.
Sekä Kuoppamäki että Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa on tehty 2000-luvun alussa ja puolivälissä liian suuria palkankorotuksia. Ne ovat heikentäneet Suomen kustannuskilpailukykyä ja pienentäneet työn kysyntää. Molempien mielestä palkkojen on noustava hitaasti myös tulevaisuudessa, jotta Suomen kustannuskilpailukyky saataisiin nousuun.
- Oikeastaan ei ole väliä, tulevatko palkankorotukset euroina vai prosentteina. Tärkeintä on se, että korotukset ovat äärimmäisen maltillisia, Helenius sanoo.
Ekonomistit arvelevat Suomen kustannuskilpailukyvyn paranevan myös sen takia, että kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa palkat nousevat Suomen palkkoja selkeästi nopeammin.
- Uskoisin, että kotitalouksien ostovoima pysyy suunnilleen samana tai jopa laskee, Helenius sanoo.