Pienten hirvieläinten määrän seuraamisessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä. Loimaalla on käynnissä kaksivuotinen koe, jossa selvitetään muun muassa dna-näytteiden soveltuvuutta eläinmäärän arvioimiseksi.
Riistakeskus kertoo, että parissa vuodessa dna-näytteitä on kerätty lähes 1 300. Lisäksi riistakamerakuvia on kertynyt yli 30 000. Näiden avulla yksilöidään valkohäntäpeuroja ja pystytään muodostamaan täsmällinen kanta-arvio.
– Toimiva kannanseurantajärjestelmä on kaiken A ja O. Vain hyvin tunnettua riistakantaa voidaan hoitaa kestävästi. Kannanhoidolle voidaan asettaa tavoitteita, ja tavoitteiden saavuttamista pystytään seuraamaan, kun meillä on luotettava kannanseurantajärjestelmä, sanoo Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kanta-arviot perustuvat pääasiassa saalistietoihin ja metsästysseurojen arvioihin. Niiden perusteella on päätelty, että valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut monin paikoin.