Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on istunut kohta vuoden, mutta suurta muutosta parempaan se ei ole saanut aikaan. Valtion velka jatkaa kasvuaan, Suomen luottoluokitus on heikentynyt ja vienti vetää korkeintaan kohtalaisesti.
Myös työttömyydestä kertovat luvut ovat synkkää luettavaa. Työttömyys on ollut kasvussa vuodesta 2012 lähtien. Viime vuonna työttömyysaste oli keskimäärin 9,4 prosenttia ja työllisyysaste jäi 68,1 prosenttiin.
Pelkästään hallitusta ei kannata silti syyttää. Hallituksen esitykset työmarkkinoiden uudistamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi ovat törmänneet työmarkkinajärjestöjen pystyttämään muuriin. Ennen kesää pitäisi ratketa, päästäänkö niin sanotussa kilpailukykypaketissa eteenpäin.
Kilpailukykysopimuksen kohtalo pitkälti ratkaisee, miten työllisyys kehittyy. Mikäli sopimus syntyy ja työmarkkinoilla on rauha, myös uusia työpaikkojakin pitäisi syntyä. Esimerkiksi Ruotsissa talous kasvaa lähes neljän prosentin vuosivauhtia.
Tiistaina elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) kertoivat uudistuksista, jotka saattavat jonkin verran helpottaa työttömyyttä. Näiden pienten toimien merkitystä ei pidä silti ylikorostaa.
Konkreettisimpia esityksiä tiistaina julkaistussa paketissa ovat muun muassa innovaatioseteli ja innovaatiopankki. Noin 5000 euron setelin avulla pienet yritykset voivat ostaa avukseen ulkopuolista avustusta. Rahaa voi käyttää esimerkiksi yhteistyöhön korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Tekesin vastuulla on käynnistää erityinen innovaatiopankki.
Rehnin mukaan uusilla toimilla pyritään auttamaan ennen kaikkea mikro- ja pienyrittäjiä. Tämä on hyvin perusteltua, sillä uusia työpaikkoja syntyy nimenomaan pieniin yrityksiin.
Hallitus aikoo myös tiukentaa työttömän velvollisuutta ottaa vastaan työtä. Työtä pitää ottaa vastaan nykyistä kauempaa ja myös oman alan ulkopuolelta. On mahdollista, että ammattitaitosuoja poistetaan kokonaan. Porkkanan lisäksi tarjolla on siis keppiä.
Se on tiedossa, ettei kaikista meistä ole yrittäjäksi. Jokainen uusi yritys, joka maahan syntyy, vie Suomea kuitenkin kauemmas nykyisestä kriisistä. Sen takia avaukset yritystoiminnan elvyttämiseksi ovat nyt tarpeen.