Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että hallitus voi veropolitiikallaan luoda edellytyksiä maltilliselle palkkakierrokselle. Orpo pitää uusia veronkevennyksiä palkankorotusten vaihtoehtona.
Metsäteollisuus avaa syyskuussa työmarkkinoiden liittokierroksen ja on valmis palkankorotuksiin (LM 12.5.).
Yleisenä pelkona on, että palkkapaineet kasvavat aloilla, joilla työnantajilla ei olisi palkankorotuksiin varaa.
– On täysin luonnollista, että jokainen ihminen pohtii omaa kukkaroaan. Ostovoimasta huolehtiminen on hallituksen tehtävä. Jos työmarkkinoilla tehdään työllisyyttä tukevia sopimuksia eli maltillisia palkkaratkaisuja, hallituksella on mahdollisuus tehdä ostovoimaa tukevia veroratkaisuja, Orpo sanoo Lännen Medialle.
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen nosti LM:n haastattelussa esille, ettäansiotuloverotuksen keventäminen voisi olla vaihtoehto kilpailukykyä rapauttaville palkankorotuksille.
– Se olisi järkevää politiikkaa. Kun meillä on ensimmäisen kerran vuosikausiin saatu positiivisia merkkejä talouteen, emme voi vielä ajatella, että se toisi jaettavaa. Sen takia kokonaisuus olisi nimenomaan maltilliset palkkaratkaisut läpi koko linjan ja se, että hallituksella olisi rooli ostovoiman turvaamisessa, Orpo painottaa.
Julkisen sektorin palkankorotukset mahdollisia vasta muutaman vuoden päästä
Hallitus arvioi työmarkkinatilannetta ja siihen liittyviä veroratkaisujaan budjettiriihessään 30. ja 31. elokuuta.
– Mielestäni työn verotuksen keventäminen on järkevää, mutta voidaanko siinä edetä, riippuu työllisyyden ja talouden näkymistä ja ratkaisuista työmarkkinoilla. En voi luvata mitään konkreettista, mutta tavoitteeni on selvä, Orpo toteaa.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen väläytti torstaina lakkokorttia, ellei lastentarhanopettajien ja opettajien palkkoja koroteta.
– Nyt ei ole varaa työtaisteluihin. Toivon, että olisi vähemmän työmarkkinaretoriikkaa ja enemmän ratkaisujen hakemista työllisyyden nimissä, Orpo tuumaa.
Valtiovarainministeri arvioi, että julkisen sektorin työntekijöiden palkankorotukset saattavat olla mahdollisia muutaman vuoden päästä, jos maltillinen palkkakierros nyt tukee talouskasvua.
– Valtion budjetti on viisi miljardia euroa alijäämäinen. Kansantaloudessa ei ole vielä ulosmitattavaa. Fakta on, että julkinen talous on erittäin huonossa tilassa. Maltilliset palkkaratkaisut tukisivat vientiämme ja saisivat talouttamme kasvamaan lisää, mikä vaikuttaisi siten, että seuraavilla kierroksilla voisi olla julkisessakin taloudessa mahdollisuus tarkastella palkkoja, Orpo perustelee.
Ruotsissa isot korotukset – ”nyt meidän pitäisi malttaa”
Ruotsissa suuret teollisuuden ammattiliitot solmivat työnantajien kanssa maaliskuussa kolmivuotisen sopimuksen, jonka koko työmarkkinoita ohjaava kustannusvaikutus on 6,5 prosenttia.
Länsinaapurin metalliteollisuudessa korotus on ensi vuonna 1,8 prosenttia palkkasummasta ja 1,6 % vuonna 2018 ja 1,7 % vuonna 2019. Korotusten jakamisesta sovitaan Ruotsissa paikallisesti.
Orpo painottaa, että Suomen taloudella olisi nyt erinomainen paikka hyötyä Ruotsin kehityksestä.
– Ruotsissa ja Saksassa jarrutettiin finanssikriisin aikoihin voimakkaasti palkkakehitystä. Meillä tehtiin samaan aikaan kovia korotuksia. Ruotsissa ja Saksassa talous on kasvanut vahvasti aiempien päätösten ansiosta. Palkkapaineet ovat siellä suuria. Suomessa korjaavat liikkeet jäivät tekemättä, joten nyt meidän pitäisi malttaa, koska meillä olisi erinomainen mahdollisuus kuroa kilpailukykykuilua reilusti kiinni, Orpo korostaa.
Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle 1,2 prosentin talouskasvua.
Positiiviset talousuutiset ovat saaneet monet ennustamaan suurempaa kasvua.
– On tapahtunut merkittävä käänne ja muutos, mutta julkisen talouden suunnittelua ei voi tehdä muutaman kuukauden perusteella. Meidän, jotka olemme töissä, pitää vielä tukea työllisyyskehitystä ja kasvua, koska positiivinen vire pitää saada konkretisoitumaan uusina työpaikkoina. Muuten julkinen taloutemme on pysyvästi alijäämäinen. Silloin joutuisimme leikkaamaan hyvinvointipalveluistamme, eikä sitä varmasti kukaan halua, Orpo palaa palkkamaltin tärkeyteen.