Perustuslakivaliokunta ei tee mietintöä Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloitteesta, jossa esitetään kansanäänestystä eurosta eroamiseksi. Asian käsittely pysähtyy näin valiokuntaan.
Valiokunnan mukaan aloite koskee Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, jotka on rajattu kansalaisaloitteen ulkopuolelle. Valiokunnan mukaan aloite kohdistuu Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin joko EU:n jäsenenä tai EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtyjen sopimusten sopimuspuolena.
Valiokunnan mukaan aloite on sen merkittävyys huomioiden kaikkein olennaisimmissa asioissa sisällöltään puutteellinen ja heikosti valmisteltu.
Europarlamentaarikko Väyrysen kansalaisaloitteen käsittely aloitettiin huhtikuussa eduskunnassa. Väyrynen kommentoi valiokunnan tulkinnan rajaavan oikeutta tehdä kansalaisaloitteita perusteettomasti.
- Kannanotto näyttää tosiasiallisesti perustuvan siihen, että eduskunnassa ei haluta ottaa kantaa Suomen jäsenyyteen euroalueessa eikä edes kansanäänestyksen järjestämiseen tästä asiasta, Väyrynen sanoi tiedotteessaan.
Asiantuntija: Asettaa vaatimustason kansalaisaloitteille
Julkisoikeuden apulaisprofessori Janne Salminen Turun yliopistosta sanoo, että valiokunnan päätös asettaa painetta kansalaisaloitteiden valmisteluun ja niiden laatuun.
- On tärkeää, että eduskunta on nyt avoimesti perustellut sen, että ei kaikissa tilanteissa kansalaisaloitteen tarvitse johtaa mietintöön.
Salminen on itse ollut perustuslakivaliokunnan kuultavana euroeroäänestyksestä jätetystä kansalaisaloitteesta. Hän itsekin pitää aloitetta tasoltaan vaatimattomana.
Periaatteessa mikään ei kuitenkaan estä Väyrystä tai jotakuta muuta tekemästä uutta lakialoitetta euroerosta ja tehdä se perusteellisemmin, Salminen myöntää.
Se, että mietintöä ei nyt jätetty, ei merkitse Salmisen mukaan kansalaisaloiteinstituution vähättelyä, vaan päinvastoin.
- Tässä otetaan se vakavasti juuri sillä tavoin, että nähdään kansalaisaloitteen olevan tärkeä tapa tuoda asioita poliittiselle agendalle. Mutta kun tapa on tärkeä, aloitteelta edellytetään tietynlaista tasoa.
Muokkaus 25.11.2016 klo 20.50. Juttua täydennetty Paavo Väyrysen ja Janne Salmisen kommenteilla.