Pe­rus­tus­lais­ta tehty sel­vi­tys ei esitä muu­tok­sia – tu­le­vai­suu­des­sa muu­tos­tar­pei­ta voi tulla

Kaiken muun lainsäädännön pohjana oleva perustuslaki on ollut selvityksen alla.

Selvityksen tehnyt Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén ei näe aihetta perustuslain muuttamiseen. Sellaisia yhteiskunnallisia muutoksia ei ole Hidénin selvityksen mukaan tapahtunut, joiden vuoksi perustuslain muuttaminen olisi tarpeen.

Perustuslaista ja sen tulkinnasta väännettiin kiivaasti viime hallituskaudella erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä. Sote-uudistukseen liittyvää lainsäädäntöä oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemien linjausten pohjalta vaikea sovittaa yhteen perustuslain kanssa ja aika valmistelusta loppui kesken.

Sote-jupakan yhteydessä heitettiin hieman ajatuksia ilmaan myös siitä, voiko mikään uudistus olla täysin perustuslain mukainen. Esimerkiksi yhdenvertaisuuden toteutuminen voi olla vaikeata.

Kaatuneen sote-mallin kriitikot olivat puolestaan sitä mieltä, että perustuslailliset ongelmat johtuivat sote-lakien hätäisestä valmistelusta ja erityisesti valinnanvapauslakiesityksen puutteista.

Oikeusministeriö teetti selvityksen pohjaksi harkinnalle siitä, pitäisikö perustuslain tarkistamista varten asettaa valmisteluhanke tulevalla hallituskaudella.

– Selvitystoimeksiannon tavoitteena oli saada perusteltu käsitys siitä, antaako erityisesti viime vaalikaudella perustuslain merkityksestä lainsäädäntötyössä käyty keskustelu aihetta arvioida perustuslain sisältöä. Selvityksessä ei itse laista johtuvia ongelmia tunnistettu, joten huomio on kiinnitettävä lain soveltamiskäytäntöihin sekä perustuslakikysymysten parempaan tunnistamiseen ja niihin liittyvien vaihtoehtojen arvioimiseen, toteaa oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen tiedotteessa.

Perustuslakivaliokunta toimii

Perustuslain noudattamisen valvonnassa nykyinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan suorittama etukäteisvalvonta toimii Hidénin arvion mukaan hyvin eikä siitä ole syytä luopua.

Hidénin mukaan erillinen valtiosääntötuomioistuin voisi periaatteessa toimia nykyisen valvonnan täydennyksenä, mutta käytännössä tarvetta tällaiseen on vaikea nähdä.

Joskus myöhemmin voi kuitenkin ilmetä tarvetta muuttaa perustuslakia.

– Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset voivat kuitenkin tuoda mukanaan myös perustuslain säännösten muuttamistarpeita, Hidén toteaa.

Perustuslaki määrittelee muun muassa yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet. Se sisältää myös säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista.