Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti helmikuun puolivälissä myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle. Myynnin takana olivat lähes kaikki kaupunginvaltuuston jäsenet, äänet jakaantuivat 50-4.
Se, mikä rovaniemeläisten poliitikkojen näkökulmasta oli järkevää politiikkaa, oli Meri-Lapille myrkkyä. Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissisen mielestä Rovaniemi käveli Meri-Lapin yli (LK/PS 16.2.).
Kemi valitti Rovaniemen päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kemin kaupunginhallituksen mielestä Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen oli esteellinen esittelemään kaupunginhallitukselle osakekauppoja. Lotvonen oli samaan aikaan Lapin ammattikorkeakoulun hallituksen varapuheenjohtaja.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän myyntipäätöksestä Kemi teki oikaisuvaatimuksen. Kemin päättäjien mielestä kysymys on myös sopimusrikkomuksesta. Rovaniemen kaupungin edustajat eivät ole pitäneet Lotvosta esteellisenä.
Muualla maakunnassa Rovaniemen ja Meri-Lapin kuntien riitelyä on seurattu pääosin sivusta, joskin huolestuneina. Oppilaitosten uudelleen organisoinnista lähtenyt kiista ei ole edes ainoa asia, joka hiertää maakuntapäättäjien välejä. Sote-savottakin on ollut pitkään jäissä.
Lapin yhteisrintamasta ei ole ollut tänä keväänä juuri kanttia puhua. Jäikö se jo Kekkosen aikaan?
Mikään uusi idea yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen ei ole. Yhdistämisestä ja yhteistyöstä puhuttiin edellisenkin hallituksen aikana. Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi vuoden 2015 tammikuussa, että hän aikoo tilata asiasta selvityksen.
Muutoksia on myös tapahtunut. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhdistämisestä kerrottiin tammikuussa. Liikehdintää on koko maassa, sillä ikäluokat pienenevät ja valtionvelka kasvaa. Paine oppilaitosten karsimiseen kasvaa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) päätös olikin järkevä, kun hän asetti Hannes Mannisen (kesk.) aukaisemaan kireää solmua. Manninen on entinen kuntaministeri ja lisäksi hän toimi pitkään Lapin liiton hallituksen puheenjohtajana.
Mannisen uskoisi tietävän, miten maakunnan eri osissa ajatellaan. Keskustalaisuuskaan tuskin haittaa, sillä jossakin määrin kiistaa voi pitää maakunnan mahtipuolueen keskinäisenä vääntönä.