Jos hallitus toteuttaa perintö- ja lahjaverosuunnitelmansa, kannattaa rikkaiden jatkossa jakaa omaisuutensa perillisilleen lahjoittamalla perinnönjaon sijaan.
Tällä hetkellä suuria perintöjä ja lahjoituksia verotetaan osapuilleen yhtä ankarasti. Valtiovarainministeriön lakiesitys alentaisi kuitenkin suurten lahjoitusten lahjaveroa paljon enemmän kuin suurten perintöjen perintöveroa.
Esimerkiksi kahden miljoonan euron perinnön lahjoittamalla säästäisi lähes 40 000 euroa verotuksessa.
Veroetu alkaisi purra vasta useiden satojentuhansien eurojen omaisuuksissa. Pienemmissä, etenkin alle 100 000 euron summissa periminen olisi verotuksellisesti hieman edullisempaa.
Lakiasiain johtaja Vesa Korpela Veronmaksajain keskusliitosta sanoo, ettei Suomessa perinteisesti ole kannustettu lahjoittamaan omaisuutta perimisen sijaan.
- Aikaisemmin lahjoissa ja perinnöissä oli sama asteikko, sitten lahja-asteikkoa kiristettiin.
Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos alentaisi perintöverojen määrää yleensä 6–10 prosenttia, mutta hyvin suurissa perinnöissä yli 14 prosenttia.
Lahjaveroa kevennettäisiin vielä enemmän, ja siinäkin eniten suurista, satojentuhansien tai miljoonien lahjoituksista.
Hallitus perustelee painotusta sillä, että uudistuksella halutaan edistää yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia.
- Jos lahjoitetaan hyvin merkittäviä omaisuuksia, kyseessä on yleensä maatila tai yritys, joka voi olla epälikvidi, etenkin jos toimintaa on tarkoitus jatkaa, Korpela selittää.
Sukupolvenvaihdoksia helpotetaan jo erityisellä verohuojennuksella. Huojennuksen piiriin pääsevissä maatilojen luovutuksissa veroa maksetaan keskimäärin vain reilu prosentti varojen käyvästä arvosta ja muun yritysvarallisuuden luovutuksissa keskimäärin noin kolme prosenttia.
Palkansaajaleirin SAK ja Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoivat veronkevennysaikeita viitaten omaisuuksien kasautumiseen, tuloerojen kasvuun ja mahdollisuuksien tasa-arvoon.
Kriittiset kannat sopivat poliittiseen karttaan, sillä porvarihallitus on käytännössä purkamassa edellisellä hallituskaudella perintö- ja lahjaveroon tehdyt kiristykset. Ne tehtiin demariministerin johdolla, ja nekin painottuivat suurimpiin omaisuuksiin.
Lakiluonnos poistaisi myös nykyisen osittaisen verovapauden henkivakuutuksilta, mitä vastustetaan useissa lausunnoissa.
- Kansalaisia pitäisi ennemminkin kannustaa varautumaan erilaisten riskien varalta. Turvan tarve on suurimmillaan, kun on isot asuntolainat ja pienet lapset, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssialan Keskusliitosta.
Valtiovarainministeriön mielestä säästöhenkivakuutuksia ei tule suosia veroedulla muuhun säästämiseen verrattuna. Ministeriö panisi verolle myös riskihenkivakuutukset, jotka eivät liity säästämiseen, koska katsoo, että niillä voisi muuten kiertää veroja.
Joka kolmannella suomalaisella on Mäntyniemen mukaan henkivakuutus, mutta lakiuudistus koskee lisäksi esimerkiksi matkavakuutuksista kuoleman sattuessa maksettavia korvauksia.
Myös työntekijöiden ryhmähenkivakuutusten verottomuus poistuisi. Valtaosa palkansaajista on niiden piirissä, mutta lesken ja lasten saamat korvaukset ovat pieniä. Aietta vastustavat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt.
Valtion tulot vähentyisivät
Perintö- ja lahjaveroja kerätään yhteensä noin 500–600 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus haluaa keventää niitä.
Verot säilyisivät progressiivisina, mutta progressio lievenisi perheenjäsenille lahjoitettaessa.
Valtion verotulot vähenisivät uudistusten seurauksena arviolta 40 miljoonaa euroa.
Perintöverojen määrä vähenisi 40 miljoonaa euroa ja lahjaverojen 20 miljoonaa. Verovapaiden vakuutuskorvausten poistaminen lisäisi verotuloja 20 miljoonaa euroa.
Lakiesitys voi vielä muuttua ennen kuin hallitus tuo sen eduskuntaan.
Viime vuonna Suomessa annettiin runsaat 1 600 yli 200 000 euron arvoista lahjaa. Niistä ainakin kaksi kolmasosaa oli sukupolvenvaihdoksia.