Lastensuojelun kuormitus liittyy pitkälti siihen, että kunnissa on lastensuojelutapauksia, joihin olisi pitänyt puuttua varhaisemmassa vaiheessa, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk).
Selvityshenkilö Aulikki Kananoja luovutti lastensuojelua uudistamista koskevan väliarvionsa Saarikolle tiistaina.
Väliarviossa Kananoja esittää ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämiseksi.
Perheille suunnattua varhaista tukea on Kananojan mukaan laajennettava lisäämällä perhetyötä ja kotipalvelua, jotta korjaavan työn tarve vähenee ja kuluja voidaan hillitä.
Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, joka ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Se voi olla esimerkiksi sosiaaliohjaajan kotikäyntejä, joiden aikana vanhempia tuetaan lasten hoidossa ja kasvatuksessa.
Saarikko kertoo kannattavansa perhetyön laajentamista.
–Esimerkiksi päiväkodin ja lastensuojelun välissä ei ole riittävästi elementtejä, mitä voitaisiin käyttää ennen kuin ollaan jo lastensuojelun piirissä, Saarikko sanoo STT:lle.
–On paljon lastensuojelutapauksia, joita olisi pitänyt hoitaa jo aiemmilla portailla. Mutta jos ne portaat puuttuvat, tottakai lastensuojelu kuormittuu, Saarikko lisää.
Kananoja esittää väliarviossaan myös, että lastensuojelutyössä kaikkein kuormittuneimmille alueille voitaisiin antaa kunta- ja työntekijätasoista täsmätukea ja mahdollisuus perustaa sijaispooleja.
Kananoja ei kuitenkaan puolla sitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärää säädeltäisiin lainsäädännön kautta.
–Ei voida hyväksyä sitä, että sosiaalityöntekijällä olisi kuinka suuri asiakasmäärä hyvänsä. Kriisirajat tarvitaan. Samaan tavoitteeseen pitäisi kuitenkin päästä toisenlaisin menetelmin, Kananoja perustelee kantaansa STT:lle.
Sosiaalialan työntekijäjärjestö pitää ehdotuksia riittämättöminä
Korkeasti koulutettujen sosiaalialan ammattilaisten järjestöstä Talentiasta todetaan, ettei väliarvio vastaa tämän päivän kuormitustilanteeseen. Talentia jätti selvitystyöryhmässä eriävän mielipiteen asiakasmäärän lakisääteisestä mitoituksesta.
–Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä olisi pitänyt mitoittaa lakisääteisesti jo kauan aikaa sitten, sanoo Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa .
Niin kauan kun maksimiasiakasmäärää ei ole kirjattu lakiin, kunnissa yritetään pärjäillä mahdollisimman pienellä henkilöstömäärällä, mikä mahdollistaa kuormituksen jatkumisen, Varsa toteaa.
–Lastensuojelukriisit ovat synnyttäneet työryhmiä, joissa on todettu joka kerralla, että yksittäisellä työntekijällä on liikaa asiakkaita toteuttaakseen tehtävää ammattieettisesti kestävästi ja lasten oikeuksia kunnioittaen. Siitä huolimatta monissa kunnissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää ei ole lisätty.
Kuntaliitto: Keskeisin ongelma on sijaispula
Väliarviossa ei oteta kantaa sijaispulaan, joka on lastensuojelutyön keskeisin ja nopeiten korjattavissa oleva ongelma, huomauttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen .
–Lastensuojelutyön sijaispooli on hyvä ehdotus, mutta epäilen, että keitä sinne saataisiin, kun sijaistyön kelpoisuusehto on tällä hetkellä niin tiukka, hän toteaa.
–Sosiaalityöntekijää voi sijaistaa sosiaalityön opiskelija, jolla on aineopinnot ja harjoittelu suoritettu. On selvää, ettei näitä opiskelijoita ole tarpeeksi.
Kuntaliitto on ehdottanut sijaisena toimimisen kelpoisuusehtojen muuttamista niin, että soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut voisi toimia sijaisena.
Näin lastensuojelun kuormittavuutta esitetään kevennettäväksi
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi joulukuussa ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojaa ehdottamaan nopeasti vaikuttavia ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen sekä laatimaan suunnitelman, joka ohjaa lastensuojelun ja sijaishuollon siirtämistä kunnista maakuntiin vuonna 2020.
Selvitystyön loppuraportti valmistuu vuoden lopussa.
Väliarviossa Kananoja painottaa varhaisen tuen tärkeyttä ja ehdottaa, että sitä on laajennettava tuntuvasti lisäämällä perhetyötä ja kotipalvelua.
–Ainakin toistakymmentä vuotta on todettu, että lastensuojelun ongelma on varhaisen tuen riittämättömyys, Kananoja sanoo STT:lle.
–Painotus pitäisi siirtää varhaisen tukeen, jotta niin moni (lastensuojelun työntekijä) ei ajautuisi tulipalon sammuttamistehtäviin.
Kananoja esittää myös byrokratian karsimista siten, ettei perhetyön aloittamista varten tarvittaisi hallintopäätöstä.
Hallintopäätöksen voisi tehdä vain kun kyse on kielteisistä päätöksissä tai ratkaisuista, joissa palveluntarpeesta ollaan erimielisiä.
Väliarviossa esitetään myös, että neuvolarutiineihin lisättäisiin tapaaminen perhetyöntekijän kanssa. Tapaamisen aikana kartoitettaisiin perheen elämäntilanne, joka voisi auttaa ongelmien tunnistamisessa ja siten vähentää myöhempää lastensuojelun tarvetta.
Väliarviossa ehdotetaan myös kunta- ja työntekijätasoista täsmätuen antamista lastensuojelutyössä kaikkein kuormittuneimmille alueille.
Kananoja ehdottaa myös sijaispoolien perustamista sijaispulaa helpottamaan.
Kananoja ei kuitenkaan puolla sitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärää säädeltäisiin lainsäädännön kautta.