Vaarilta perittyjen uintigeenien ansiosta lapset ovat pärjänneet hienosti malesialaiskoulun uimakisoissa. Tämä ei tullut meille yllätyksenä.
Mutta se vähän ihmetytti, kun tyttöjen liikunnanopettaja julisti, että uusi suomalaisoppilas on varmasti hyvä myös heittämään keihästä. Arvaushan perustui puhtaasti oppilaan etniseen taustaan.
Ei opettaja tiennyt ukin veteraanikisoissa heittämistä EM- ja PM-mitaleista saati sitten oppilaan isän kummisedän ME-heitoista ja Meksikon kisojen keihään olympiahopeasta. Jumppamaikka oikein intoutui opettamaan Finnish gripiä, jossa etusormi on suorana pitkin keihään vartta toisin kuin American gripissä, jossa kaikki sormet ovat koukussa keihään ympärillä.
Sittemmin ennen koulun yleisurheilukisoja kävimme vähän salaa harjoittelemassa ihan suvun perinteiden ja kansakunnan maineenkin takia. Ostimme rautakaupasta kaksi puista verhotankoa ja pari rullaa teippiä. Verhotankojen kärjet vuoltiin puukolla teräviksi ja teipeistä saatiin narukerän korvike kädensijaksi. Menimme läheiselle ruohokentälle heti koulun jälkeen, ennen kuin ympäröivien kerrostalotyömaiden pakistanilaiset ja bangladeshilaiset rakennusmiehet ehtivät vallata sen jokailtaisia kriketti- ja jalkapallopelejään varten.
Meidät suomalaiset tunnetaan siis jopa Malesiassa hyvinä keihäänheittäjinä. Mutta koska Kuala Lumpurissa ehdittiin järjestää F1-kisoja 19 vuoden ajan, tiedetään suomalaiset formulakuskit vieläkin paremmin. Uber-kuskille, joka oli tuunannut autonsa kilpa-autotyyliin, ei viitsitty puhua Suomesta mitään, koska pelotti, että nuori mies innostuu vielä ajamaan kuin Sepangin radalla.
Urheilusaavutuksiakin enemmän Suomi tuntuu olevan tunnettu mistäs muustakaan kuin koulujärjestelmästään. ”Miksi ihmeessä toitte lapset kouluun Malesiaan? Teillähän on niin hieno systeemi Suomessa.”
Myös vihaisista linnuista, Koneen hisseistä ja liukuportaista, Suunnon sukelluselektroniikasta, Nokiasta vieläkin, demokratiasta, korruptiovapaasta hallinnosta sekä moneen muuhun maahan verrattuna tasokkaasta ja tasa-arvoisesta terveydenhuollosta voi ulkosuomalainen olla ylpeä joka päivä.
Olemme me kyllä ylpeitä myös ruotsalaisista – tai ainakin meidän suomalaisten melkein ruotsalaisesta kulttuuriperinnöstä. Ennakkoäänestettyämme presidenttiä Kuala Lumpurin suurlähetystössä meille jäi muutama tunti aikaa ennen kuin piti lentää takaisin Penangiin. Suunnistimme tietysti tuttuun sinikeltaiseen paratiisiin syömään lihapullia, graavilohta ja katkarapuvoileipiä! Aina, kun vierailee aasialaisen suurkaupungin IKEA:ssa, tuntuu kuin olisi kotiin tullut. Kyltitkin siellä ovat kotoisasti ruotsiksi. Malesiasta on muuten vaikea löytää lasten himoitsemia irtokarkkeja, mutta onneksi ruotsalaiskaupassa on Lördagsgodis-hylly.
Lyhyellä viikonloppulomalla Singaporessa meillä oli aikaa vierailla vain joko Universal Studios -huvipuistossa tai sitten IKEA:ssa, mutta ei molemmissa. Lapset saivat päättää ja ruotsalaiset lihapullat veivät voiton!
Ja koulun keihäskisan voiton vei tietysti se suomalaistyttö.
Perhe Penangissa on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla Antti Kuulasmaa kertoo Rovaniemeltä Malesiaan muuttaneen perheensä arjesta.