Suomen meriympäristössä on useita kohtia, joita pitäisi parantaa. Se käy ilmi Suomen meriympäristö tila 2018 -raportista. Suomen Ympäristökeskuksen raportin laatimiseen on osallistunut yli 80 suomalaista asiantuntijaa.
Suomen ympäristökeskuksen isäksi raportin toimittajina olivat asiantuntijat ympäristöministeriöstä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Raportin mukaan meren tila on edelleen heikko, mutta myös paranemisen merkkejä näkyy.
–Raporttimme osoittaa, että Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko. Vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen näkyy huippupetojen parantuneena lisääntymisenä, ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdyt ponnistelut tuottavat tulosta erityisesti itäisellä Suomenlahdella, yksi julkaisun toimittajista, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen SYKEstä tiivistää.
Raportti käsittelee meren tilan lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta ja muita ihmisen aiheuttamia ympäristöpaineita. Meren tilaan vaikuttavat eniten valuma-alueelta kulkeutuva kuormitus: ravinteet, vaaralliset ja haitalliset aineet ja roskat. Ihmistoiminnan vaikutus mereen on huomattava, ja se näkyy muun muassa herkkien merilintujen vähenemisenä, meritaimenen uhanalaisuutena ja elinympäristöjen laadun heikkenemisenä.
Raportin mukaan Perämeren typpikuorma on jonkin verran lisääntynyt, fosfori sen sijaan hieman vähentynyt. Muutokset ovat tapahtuneet pitkän ajan kuluessa.
– Noin 16 prosenttia Perämeren kuormituksesta on peräisin metsätaloudesta. Kun orgaanisen aineksen määrä lisääntyy, heikentää sen näkösyvyyttä ja lisää typpikuormaa. Nämä aiheuttavat rehevöitymistä ja liettymistä, Korpinen kertoo.
Perämeri on muutenkin ruskeavetisempi kuin muut Suomen merialueet.
Tutkija Antti Räike SYKEstä kertoi Lounais-Lapissa kesäkuussa, että orgaanisen hiilen pitoisuus näkyy rannikolla ruskeampana vetenä.
Pitoisuuden kasvuun liittyy useampi eri tekijä, mutta ilmastonmuutos on tutkimustulosten perusteella yksi keskeisimmistä vaikuttajista.
– Talvet ovat leudontuneet, jolloin orgaanisia aineita huuhtoutuu huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Tilanne on vielä hankalampi, jos maassa ei ole routaa. Toistaiseksi esimerkiksi Kemijoen valtavan isolla valuma-alueella pitoisuuksia on hillinnyt se, että alue on pitkälti luonnontilainen. Pohjoisessa talvi on pitkä ja kasvukausi lyhyt, hän kertoi kesäkuussa.
Raportissa tarkasteltiin myös Perämeren eläinkantoja.
– Lohi on hyvässä tilassa, mutta meritaimen on äärimmäisen uhanalainen koko Suomessa. Tärkeät meritaimenjoet ovat padottuja, ja liettyminen on tuhonnut meritaimenia.
Perämeren kohdalla vaellussiika arvioitiin erikseen. Raportin mukaan kanta on hyvä, mutta emokalat ovat pienentyneet.
– Kalastus kohdistuu nyt isoihin siikoihin, arvioi Korpinen.
Perämeren ja Pohjanlahden tila on parempi muihin Suomen merialueisiin verrattuna. Positiivisia asioita löytyy paljon.
– Merilinnut ovat hyvässä tilassa, samoin esimerkiksi silakkakanta. Pohjaeläimet ovat pääsääntöisesti hyvässä tilassa.
Nyt julkaistussa raportissa ei arvioida erikseen, mitä toimenpiteitä meren kunto vaatii.
–Vuonna 2021 tulee uusi toimenpideohjelma ja siihen mennessä pitäisi päättää, mitä tehdään, Korpinen kertoo.