Pentti Eskolan 60 vuoden ta­kai­nen pi­tuus­leis­kaus kestää yhä ver­tai­lun

2500 innokasta katsoo pituushyppääjä Pentti Eskolaa Rovaniemen keskuskentällä 1963. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka ponkaisi yli kahdeksan metriä. Pikkupoikien kiritys ei auta, sillä Eskola jää 7 metriin ja 37 senttiin. Lohduksi tulee poronpaisti ja leuku - "värkit uusien voimalatausten hankkimiseksi".

Kuva: MATTI AHO/ARKISTO

Pentti Eskola hyppäsi ensimmäisenä suomalaisena yli kahdeksan metriä pituushypyssä tasan 60 vuotta sitten Helsingin Olympiastadionilla. Eskolan silloinen Suomen ennätystulos 804 pysyttelee edelleen Suomen pituushyppytilastoissa sijalla 9, ja kahdeksan metrin rajan on onnistunut rikkomaan hänen lisäkseen vain 11 suomalaista urheilijaa.

Pituushypyn MM-pronssimitalisti Tommi Evilä kunnioitti tiistaina Helsingissä järjestetyssä juhlatilaisuudessa puheessaan Eskolan tekemää pioneerityötä lajin eteen.

– Mestari Eskola teki siinä tärkeän portinavaajan työn, että osoitti kahdeksan metrin ylityksen olevan mahdollista lajiin sitoutumisen, itsensä kehittämisen ja vastoinkäymisten sietämisen avulla, Evilä kertoi.

Eskola kertasi yhdessä silloisten kilpaveljiensä kanssa ennätyskisaa, jota oli edeltänyt useampi uusi Suomen ennätystulos. Eskola kertoi tiedostaneensa olevansa kovassa kunnossa ennen kisaa, mistä merkkinä oli paria viikkoa aiemmin vahvaan myötätuuleen hypätty tulos 815.

Kilpakumppanien mukaan tiilimurske alustana ja kesken suorituksen muuttunut tuuli tekivät Eskolan hypystä sen aikaisen "kaikkien aikojen hypyn", sillä olot eivät olleet otolliset ennätyslukemiin. Taustalla mylvivä kotiyleisö sen sijaan antoi voimaa ja kannustusta, mikä palkittiin ennätyksellä.

Tiiviisti pituushyppyä seuraava Eskola katsoo edelleen kilpailijoiden hyppyä myös taktisesta näkökulmasta.

– Hyppytekniikka ei tunnu kovasti muuttuneen silloisesta tähän päivään. Oma tekniikkani oli varmasti yhdistelmä nopeutta, räjähtävyyttä ja voimaa, Eskola totesi.

Eskolan harjoittelu perustui vahvan peruskunnon kasvattamiseen. Hän panosti juoksu- ja kuntosaliharjoittelun lisäksi luonnossa liikkumiseen.

Rajojen rikkominen edellytyksenä ennätyksille

Evilä piti hallussaan Suomen ennätystä peräti 15 vuotta ennen Kristian Pullin vuonna 2020 hyppäämää tulosta 827. Evilä arvioi, että tulosta tekevällä urheilijalla suurimmat lukot ovat mentaalipuolella. Kun joku muu rikkoo rajoja, muut voivat ajatella pystyvänsä itse samaan.

Suomen pituushyppytulevaisuudessa Evilä toivoo nähtävän niin sanottuja kiilanlyöjiä, jollaisia ovat olleet muun muassa Eskola, MM-pronssia vuonna 2005 hypännyt Evilä sekä viimeisimpänä yhä uraansa jatkava Pulli. Seuraavaksi rajojen rikkojaksi Evilä povaa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä edustavaa Kasperi Vehmaata.

– Hänellä on tulevaisuudessa kaikki mahdollisuudet Suomen ennätykseen, Evilä kommentoi Vehmaata.