Penk­ki­pun­ner­ta­ja Tero Arponen lähtee en­sim­mäi­siin MM-ki­soi­hin­sa 40-vuo­tiaa­na

Tero Arponen treenaa viisi kertaa viikossa Keminmaan kuntosalilla. Ohjelmaan kuuluvat myös juoksu- ja pyöräilylenkit, jotta mies jaksaa ahertaa rautojen parissa.
Tero Arponen treenaa viisi kertaa viikossa Keminmaan kuntosalilla. Ohjelmaan kuuluvat myös juoksu- ja pyöräilylenkit, jotta mies jaksaa ahertaa rautojen parissa.
Kuva: Jouni Valikainen

Keminmaan kuntosalilla on paljon porukkaa jo aamupäivällä. Hyvä että kengille löytyy tuulikaapista tilaa.

– Mennään tuonne raskaalle puolelle, niin saadaan jutella rauhassa, penkkimies Tero Arponen sanoo.

Siellä saakin olla melkoisen rauhassa. Ainoastaan yksi punttimies on tullut raskaalle puolelle nostelemaan rautoja .

Ensimmäinen kysymys ei ole se tavanomainen eli paljonko olet pukannut penkistä, vaikka Tero Arponen ehkä odotteleekin tällaista aloitusta.

– Miksi kukaan ei koskaan kyse, että paljonko olet kyykännyt tai vetänyt maasta, Keminmaan Kuohua edustava mies naurahtaa.

Vaikka Arponen valittiin Masters 1 -luokkaan Suomen edustajaksi MM-kisoihin klassiseen penkkipunnerrukseen, niin hän treenaa penkin lisäksi myös maastavetoa ja jalkakyykkyä.

– Nostan penkistä selkä kaarella ja se vaatii, että koko kroppa on kunnossa. Tekniikkani on sellainen, että jalkojen ja keskivartalon pitää toimia. Penkkipunnerruksessa tärkeimmät lihakset ovat iso rintalihas ja ojentajalihas. Esimerkiksi maailmanmestari Fredrik Smulterin ojentaja on minun reittäni paksumpi.

Arponen nostaa Tshekin Pilsenissä alle 120-kiloisten ja 40-vuotiaiden sarjassa. Mies täyttää aprillipäivänä 40 vuotta eli hän pääsee ensimmäistä kertaa masters-sarjaan. Ikä on vain numeroita, sillä monet masters-sarjaan pääsevät kilpailijat nostavat ja menestyvät myös yleisessä sarjassa.

– Useat voimanostajat parantavat ennätyksiään vielä 45-vuotiaina mikäli paikat pysyvät ehjinä. Iän karttuessa treeneissäkin pysyy järki päässä, mikä vaikuttaa positiivisesti kehitykseen.

Penkkipunnerruksen Suomen mestarin tie kohti MM-kisoja ei ole ollut siloinen. Tuskin se on monellakaan muulla voimanostajalla.

– Jalkaan tuli nivelrikko ja minulta poistettiin kilpirauhanen. Taukoa tuli noin 1,5 vuotta. Minulla oli tarkoitus pudottaa painoni ennen kilpirauhasleikkausta alle 105 kilon sarjaan, mutta se ei leikkauksen jälkeen onnistunut. Tällä hetkellä painan 116 kiloa, joten minulle jää mukavasti tankkausvaraa.

Tero Arponen on saanut kilpirauhasen hoitoon tarkoitetun tyroksiinilääkityksen kohdalleen.

– Minulla on puhelimessa Kamu-sovellus, josta selviää kielletyt lääkeaineet. Tarkkana pitää olla flunssalääkkeidenkin kanssa, sillä Kansainvälisen voimanostoliiton IPF:n kisoissa tehdään dopingtestejä.

MM-kisoihin on aikaa reilu kaksi kuukautta. Itse harjoitusohjelmansa laativa Arponen treenaa lähiajan kevyillä painoilla. Siis kevyillä painoilla maksimiin nähden.

– Pikkuhiljaa tankoon pannaan lisää rautaa. Pari viikkoa ennen kisaa treenivolyymit pudotetaan alas, jotta kisoissa syntyisi paras mahdollinen tulos.

Palataanpa alkuun. Paljonko oletkaan pukannut penkistä?

– Kilpailussa on noussut yleisessä sarjassa 225 kiloa ja treeneissä 242,5 kiloa. Kaksi kertaa olen kilpailussa laittanut tankoon rautaa 230 kiloa, mutta niinä päivinä rauta painoi liikaa. 230 kiloa olisi mahtava saavutus. Kun 220 kiloa nousi suorille käsille, se oli riemun päivä.

40-vuotiaiden SE-tulos on 225,5 kiloa. Ennätys on ainakin vielä Ove Lehdon nimissä.

MM-kisoissa Tero Arponen ei haaveile nostavansa uusia ennätyspainoja.

– Arvokisoissa ei tavoitella ennätyksiä, vaan siellä nostetaan periaatteessa toista kilpailijaa vastaan ja ratkaistaan sitä kautta sijoituksia ja mitaleita.

Perheen kanssa Tshekkiin matkustavalla liedakkalalaisella Tero Arposella on hyvän päivän sattuessa kohdalleen mahdollisuudet mitaliin.

– Toisen noston jälkeen tietää mikä on sen päivän kunto. Vaikka ensimmäinen nosto epäonnistuisi jonkin virheen takia, niin toiseen voi nostaa kiloja, jotta pysyy mukana itse kisassa. Kukapa MM-nostoihin lähtee häviämään. Mitali on mielessä, kun astun 16.5. lavalle, Tero Arponen sanoo.

Fakta

Penkkipunnerrus

Penkkikisoja käydään klassisessa, varustepenkkipunnerruksessa ja sotilaspenkkipunnerruksessa.

Varusteilla saa merkittäviä hyötyjä raakanostoon verrattuna.

Penkkipaidalla tulos voi olla yli 100 kiloa parempi.

Kansainvälisen voimanostoliiton IPF:n klassisessa penkkipunnerruksessa ME on Thomas Davisin 290 kiloa.

Varustepenkkipunnerruksessa Blaine Sumner on nostanut 415 kiloa.

Suomalaisen Fredrik Smulterin ennätys on 401 kiloa.

Sotilaspenkkipunnerruksessa nostetaan yhdellä nostokerralla kilpailijan painoon suhteutettuna mahdollisimman suuri toistomäärä.

Tero Arposen lisäksi Lapista Tshekin MM-nostoihin osallistuu ranualainen Eila Kumpuniemi.