Lapsella, joka sairastui syöpään 1970-luvun lopulla, oli 45 prosentin todennäköisyys parantua.

Edessä oli joka tapauksessa raskas tie. Lasten syövän hoidossa moni asia oli toisin kuin nykyisin. Luuydinkokeita ja lannepistoja varten ei nukutettu. Lapsia jouduttiin pistämään jatkuvasti, ja suonien arpeutuessa tippaa oli lopulta vaikea saada paikalleen. Pahoinvointia ei vielä osattu hoitaa tehokkaasti, ja lapset makasivat vuoteessaan kaarimalja kädessään.