Pääkirjoitus

Pe­li­mo­no­po­li tur­va­taan

Rahapeliyhtiöiden asemaa turvataan yhdistämällä yhtiöt. Valtion monopoli on tässä tapauksessa hyvin perusteltu.

Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja Fintoton rahapelitoiminnot yhdistävä uusi yhtiö aloittaa vuoden alussa. Uuden rahapeliyhtiön toimitusjohtajaksi on valittu Olli Sarekoski. Kotimaisten rahapeliyhtiöiden fuusiota on valmisteltu vuosia. Rahapelibisnekseen on tunkua ulkomailta ja fuusio on nähty tarpeelliseksi, jotta valtion monopoli pystytään säilyttämään. Yhdistämisen odotetaan tuovan säästöjä ja isomman yhtiön kykenevän vastaamaan kovenevaan kansainväliseen kilpailuun.

Yksityiset, netissä pelejään tarjoavat yhtiöt ovat vaatineet valtion monopolin purkamista ja siirtymistä lisenssimalliin, jossa muutkin kuin valtion omistama yhtiö voivat tarjota pelejään lisenssimaksua vastaan.

Kilpailun lisääntyminen on yleensä kuluttajan kannalta hyvä asia. Kun yritykset kilpailevat markkinoilla rehdisti keskenään, tehokkuus kasvaa ja hinnat laskevat, mikä on kuluttajan kannalta myönteistä. Rahapelibisneksessä asia ei ole näin yksinkertainen.

Poliitikot laskevat, että monopoliyhtiö tulouttaa valtion kassaan enemmän rahaa kuin yksityiset yritykset tekisivät lisenssimaksujen ja peliveron kautta. Tätä näkemystä on perusteltu muun muassa Tanskasta saaduilla kokemuksilla.

Kolme peliyhtiötä on tuottanut yleishyödyllisiin tarkoituksiin yhteensä yli miljardi euroa vuodessa. Lisäksi valtion kassaan on päätynyt parisataa miljoonaa euroa arpajaisveron kautta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa pelitoiminnasta tuloutetut rahat taiteelle, urheilulle, tieteelle ja nuorisotyöhön. Edunsaajien keskinäisestä suhteesta säädetään laissa.

Julkisuudessa on arvosteltu kärkevästikin pelibisneksen moraalia. Peleistä kertyvien rahojen hyvä käyttötarkoitus voi jättää varjoonsa sen, että pelaaminen on monelle ihmisille iso ongelma.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on noin 110 000 ongelmapelaajaa. Moni eläkeläinen, kotiäiti ja opiskelija voi käyttää pelaamiseen jopa 5000-10 000 euroa vuodessa.

Kysymys on samasta ilmiöstä kuin alkoholimonopolissa. Sekä pelaamiseen että juomiseen liittyy ongelmakäyttöä, mutta kuinka paljon kaikkien juomista ja pelaamista pitää kahlita, jos joillakin on ongelmia? Pelaamisen kautta kertyvät rahat näyttävät kelpaavan erinomaisesti hyvinvointipalvelujen pyörittämiseen.