Pe­las­tus­lai­tok­sel­la oli Lapissa viime vuonna 771 pe­las­tet­ta­vaa – tu­li­pa­lois­sa kuoli kolme

Vuoden 2018 veroista pelastusvuotta ei löydy Lapin pelastuslaitoksen historiasta. Pelastuslaitoksen mukaan sillä oli nimittäin viime vuonna historian suurimmat tehtävämäärät.

Selkeä syykin löytyy: Kuumana ja kuivana kesänä ruohikko- ja maastopaloja oli erityisen paljon.

Liki 5 000 tehtävää, 35 kuollutta

Kaikkiaan hälytystehtäviä oli 4 804, mikä on keskimäärin kymmenen prosenttia enemmän kuin viime vuosina muutoin. Tehtävät tarkoittavat niitä tehtäviä, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on ollut mukana. Ensivastetehtävistä henkilövahinkoja ei kirjata.

Ensitietojen mukaan onnettomuuksissa kuoli Lapissa 35 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuonna 2017, jolloin kuolleita oli 29. Vakavasti loukkaantuneita oli 81, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna (105). Lievästi loukkaantuneita oli 655.

Tulipaloissa kuoli viime vuonna kolme ihmistä. Vuonna 2017 kuolleita oli neljä.

Viime vuosina palokuolemien määrä on vaihdellut Lapissa kahdesta kahdeksaan.

Maastoliikenneonnettomuudet nousussa

Onnettomuustyypeistä enin osa hälytyksistä koski viime vuonna liikenneonnettomuuksia. Niihin liittyviä tehtäviä pelastuslaitoksella oli 874.

Liikenneonnettomuuksiin tilastoidaan myös moottorikelkka- ja maastomönkijäonnettomuudet, joita oli 45. Useimmiten näissä oli osallisena moottorikelkka. Mönkijäonnettomuuksiin tuli hälytys kahdeksan kertaa.

Pelastuslaitoksen mukaan maastoliikenneonnettomuustehtävien määrä on kasvanut kovasti. Vuonna 2010 maastoliikenneonnettomuushälytyksiä tuli 24, vuonna 2017 puolestaan 70.

Toiseksi eniten tehtävien joukossa oli automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtäviä. Niitä oli 808. Nämä tehtävät ovat puolestaan viime vuosina vähentyneet, sillä turhista hälytyksistä voidaan antaa sanktioita. Vuonna 2010 näitä tehtäviä oli reilusti yli 1 000.

Pelastuslaitos voi laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksu peritään kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta 12 kuukauden aikana. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä.

Ensivastetehtäviä pelastuslaitoksella oli viime vuonna 801. Niistä ei kirjata henkilövahinkoja tilastojärjestelmään. Ensivastetoimintaa toteutetaan sairaanhoitopiirien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta.

Hissistä vapautettiin 15 kertaa

Vuonna 2018 merkittävää kasvua tapahtui tehtävätyypissä ”muu tarkastus- ja varmistustehtävä”. Tehtäviä oli yli 500. Taustalla ovat tyypillisesti savu-, öljy-, kaasu- tai kemikaalihavainnot, erehdys ja ilkivalta.

Pelastuslaitoksella on myös tehtäviä, joissa ilmoituksen mukaista onnettomuutta tai tehtävää ei löydy. Tässä tehtävätyypissä pelastuslaitokselta ei vaadita pelastus- tai torjuntatoimenpiteitä. Vuoden 2018 tehtävien kasvu selittyy osaltaan runsaina savuhavaintoilmoituksina. Usein näissä kyseessä oli runsasta savua aiheuttanut kulotus tai roskienpoltto.

Rakennuspaloja oli Lapissa viime vuonna 109 ja rakennuspalovaaroja 162. Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palo ei ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon.

Ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 240, mistä enin osa oli maastopelastustehtäviä. Kuluneella vuosikymmenellä maastopelastustehtävät ovat lisääntyneet vuosittain keskimäärin kymmenen prosenttia, mutta viime vuonna tehtävämäärä väheni merkittävästi.

Vesipelastustehtäviä oli viime vuonna 25, vikaantuneista hisseistä ihmisiä vapautettiin 15 kertaa ja erilaisista vaaraa aiheuttavista tilanteista ja paikoista pelastettiin ihminen 16 kertaa.

Maastopalojen jälkisammutus oli työlästä

Kolmen sateisen kesän jälkeen poikkeuksellisen kuiva kesä näkyi maastopalojen määrässä. Maastopaloja oli 227, ja ne ajoittuivat sekä toukokuun kulotus- ja roskienpolttoajankohtaan että heinäkuun kuivaan jaksoon.

Kesän maastopaloissa oli poikkeuksellisen paljon tavallista laajempia ja pitkäkestoisimpia paloja. Pitkään työllistäviä paloja metsäpalojen lisäksi oli turvetuotantoalueilla. Helikoptereilla oli iso merkitys näissä sammutustehtävissä.

Maakunnallisia resursseja ja puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virka-apua tarvittiin myös Raja-Joosepissa Venäjän puolelta levinneen maastopalon sammutuksessa. Myös Sallassa varauduttiin laajalti palon leviämiseen Suomen puolelle.

Tukena näissä tehtävissä oli myös vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Maastopelastustehtävissä erikoista oli, että niiden jälkisammutus kesti usein pitkään.