Viisi pohjoismaista taiteilijaa kisaa Suomen suurimmasta kuvataidepalkinnosta Ars Fennicasta vuosimallia 2019. Voittaja saa Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiön myöntämän 40 000 euron palkintosumman.
Petri Ala-Maunus (s.1970) kuvaa viimeisimpiä töitään isoiksi maisemiksi ja apokalyptisiksi näyiksi, joissa on myrskyävää merta ja luontoa.
– Vähän yli 20 vuotta sitten en tiennyt mitä tehdä. Sitten mietin, millaiset teokset eivät ole hirveän kiinnostavia näyttelyissä, ja maisema tuli mieleeni. Tarkemmin mietittyäni tulin johtopäätökseen, että vika on minussa. Jos maisemat eivät kiinnosta, täytyy minun tehdä maisemia jotka kiinnostavat, Ala-Maunus kertoo.
Toinen suomalaisehdokas Aurora Reinhard (s. 1975) tarkastelee taiteessaan muun muassa naisten ja miesten välisiä valta- ja tunnesuhteita. Hän pistää itsensä likoon niin kameran edessä kuin takana.
– Kuka minä olen on loppupeleissä se iso kysymys, monillekin. En ole löytänyt siihen vielä vastausta.
Reinhard kertoo Tokiossa residenssissä vietetyn ajan vaikuttaneen häneen paljon, ja esimerkiksi fetissien tulleen matkan myötä hänen taiteeseensa.
Peikot jäivät mieleen
Ruotsalaisen Miriam Bäckströmin (s. 1967) työtä ohjaa tutkimus kuvan ja todellisuuden symbioottisesta suhteesta ihmisen psyykessä. Hän käyttää työssään esimerkiksi valokuvaa, elokuvaa, performanssia, teatteria, installaatiota ja tekstiä.
Islantilaisen Ragnar Kjartanssonin (s. 1976) töissä on vaikutteita eri taidelajien kirjosta, kuten elokuvan historiasta ja musiikista. Hän yhdistelee taidelajeja esittäen musiikin veistoksellisena, maalauksen performatiivisena ja elokuvan elävänä tauluna.
Kjartanssonin maanmies Egill Säbjörnsson (s.1973) saatetaan tuntea parhaiten hänen kuvitteellisista peikkoystävistään. Matkamuistomyymälässä peikkohahmoja nähnyt Säbjörnsson ei saanut niitä mielestään, ja lopulta hän alkoi tehdä taidetta kuvitteellisten hahmojen kanssa.
Säbjornssonin mukaan Tove Janssonin teoksista koottu näyttely sai osaltaan hänet ajattelemaan, että peikotkin voivat olla taidetta tänä päivänä. Säbjörnssonin taide perustuu muun muassa teknologian käyttöön maalauksen ja kuvanveiston jatkeena.
Arvostettu palkinto
Palkintoehdokkaat valinneen palkintolautakunnan puheenjohtajan Leena Niemistön mukaan Ars Fennica on taiteilijoiden keskuudessa arvostettu palkinto.
– Monet sanovat, että tämä on tullut oikeaan vaiheeseen taiteilijanuraa. Tämä on poksauttanut samppanjapullon korkin irti ja selvästi edistänyt urakehitystä.
Ehdokkaiden töitä esittelevä näyttely on esillä taidemuseo Amos Rexissä Helsingissä kesä–syyskuussa 2019.
Voittaja julkistetaan ensi vuoden syyskuussa. Palkintolautakunnan kutsuma kansainvälinen taideasiantuntija valitsee voittajan.