Lyöminen, läpsiminen, töniminen tai väkivallan uhan alla eläminen omassa kodissa ovat arkipäivää kymmenilletuhansille suomalaisille joka vuosi. Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta.
Määrä on pysynyt samana vuodesta 2012 asti, jolloin vuosittainen kysely tehtiin ensimmäistä kertaa. Tätä aiempi, hieman eri menetelmällä tehty tutkimus on samansuuntaista, eli parisuhdeväkivalta vaikuttaa pysyneen lähestulkoon samalla tasolla sitten 1980-luvun.
Suomi onkin eurooppalaisittain vertailtuna eräänlainen kummajainen.
– Aika moni tutkimuslähde näyttäisi viittaavan siihen, että eurooppalaisessa mittakaavassa meillä on paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta globaalisti verrattuna taas ei, tutkija, suunnittelija Petri Danielsson Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo.
Ongelmaan on pyritty puuttumaan uudistamalla esimerkiksi lainsäädäntöä. Viimeksi Suomessa muutettiin lakia vuonna 2011. Tuolloin lähisuhteessa tehty lievä pahoinpitely tuli yleisen syytteen piiriin. Edellisen kerran lakia muutettiin vuonna 1994, jolloin avioliitossa tehty raiskaus kriminalisoitiin.
Tätä pykälää sovellettiin esimerkiksi viime perjantaina hovioikeudessa. Tuolloin vuosia puolisoaan pahoinpidellyt, alistanut ja raiskannut mies tuomittiin viiden ja puolen vuoden vankeuteen.
– Väkivalta on tyypillisesti jatkuvaa, minkä takia parisuhdeväkivalta koetaan erityisen ongelmalliseksi. Täytyy tosin muistaa, että väkivaltaisessa parisuhteessa väkivalta voi olla molemminpuolista, Danielsson sanoo.
Auttavaan puhelimeen tulee kymmeniä puheluita päivässä
Väkivallan määrä näkyy myös reilu vuosi sitten avatussa uhreja ja heidän läheisiään auttavassa Nollalinja-puhelimessa. Palveluun tuli tammi-joulukuussa lähes 8 000 puhelua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki .
Tarvetta näyttäisi olevan, sillä palvelun tultua tunnetummaksi joulukuussa puheluita tuli jo enemmän kuin niihin pystyttiin vastaamaan, noin 33 puhelua päivässä. Nyt resursseja on lisätty, jotta kaikille apua tarvitseville voitaisiin vastata.
– Nollalinjaan soitetaan laidasta laitaan niin seksuaalisesta väkivallasta, fyysisestä väkivallasta kuin koetusta väkivallan uhastakin, Hietamäki sanoo.
Suurin yksittäinen syy soittaa on nykyisen tai entisen puolison tai seurustelukumppanin käyttämä väkivalta.
Nollalinjalle soittaminen on ilmaista ja luottamuksellista, eikä siitä jää jälkeä puhelinlaskuun.
Mistä lähisuhdeväkivalta johtuu?
Danielssonin mukaan parisuhde- ja lähisuhdeväkivaltaa selittävät samat tekijät kuin muutakin väkivaltaa. Väkivalta-alttiutta taas selittävät esimerkiksi sosiaalinen huono-osaisuus, päihteiden käyttö ja persoonallisuustekijät. Erityispiirteenä puolison tekemässä väkivallassa ovat kuitenkin tapaukset, joissa tekijälle väkivalta on tapa kontrolloida kumppania.
– Minun näkemykseni on se, että molemmat selitykset ovat totta. Valtaosa liittyy yleiseen väkivalta-alttiuteen ja osa on kumppanin kontrollointia, Danielsson kertoo.
Tutkimuksen perusteella erityisesti naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on erityisen paheksuttua, joten asenneilmastokaan ei näytä selittävän väkivallan yleisyyttä.
– Tähän voidaan ehkä puuttua tietoisuutta lisäämällä ja lainsäädännön tarkastelulla. Mutta väkivaltakäyttäytymistä väestötasolla on hankala vähentää. Ehkä alkoholikulttuurin muutos tai saatavuuden rajoittaminen voisi toimia, koska väkivaltarikollisuus on vahvasti alkoholisidonnaista.