Tänäkin vuonna parikymmentä lasta joko viedään ulkomaille tai tuodaan Suomeen luvattomasti, ilman toisen huoltajan lupaa.
Oikeusministeriölle on viimeisten viikkojen aikana tullut useita tiedusteluja uusista tapauksista, sillä loma-aikoina kaappausten määrä lisääntyy.
Lapsikaappaus on kriminalisoitu Suomen rikoslaissa. Tästä huolimatta syyte tulee monelle huoltajalle yllätyksenä.
- Lapsen Suomeen tuodessaan vanhempi ei välttämättä edes ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen, kertoo Oikeusministeriön kansainvälisen yksikön hallitussihteeri Hanna Rantala .
Lapsikaappauksen tunnusmerkit täyttyvät jo, kun pysyvästi ulkomailla asuva Suomen kansalainen matkustaa lapsien kanssa Suomeen ilman toisen huoltajan suostumusta.
Rantalan mukaan vanhemmat uskovat, että Suomen viranomaiset auttavat ongelman edessä.
Suomi on lähes sadan muun maan kanssa liittynyt Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen.
Sopimuksen nojalla ilman toisen huoltajan suostumusta ulkomaille kuljetettu tai sieltä palauttamatta jätetty alle 16-vuotias lapsi tulee palauttaa takaisin asuinpaikkavaltioonsa.
Päätös lasten lähettämisestä takaisin saattaa tulla Helsingin hovioikeudelta nopeallakin varoitusajalla. Tapaukset käsitellään kiireellisinä ja hovioikeus pyrkii antamaan päätöksen kuudessa viikossa.
Pääsääntöisesti lapsi palautetaan Haagin sopimuksen mukaisesti takaisin lähtömaahan.
Suomalaisten ulkomailla vireillä olevista lapsikaappauksista valtaosa tapahtuu Euroopan maiden, kuten Ruotsin ja Viron välillä.
Haagin sopimuksen ulkopuolisten maiden ja Suomen välisiä kaappauksia hoitaa ulkoministeriö. Ministeriön lakimies Minna-Kaisa Liukon mukaan nämä tapaukset ovat hankalampia, sillä niissä ei voi tukeutua kansainvälisiin sopimuksiin.
- Suomalaista huoltopäätöstä ei edes tunnusteta kaikkialla, Liukko kertoo.
Oikeusministeriöltä kysellään myös kasvavissa määrin ulkomailla vireillä olevista huoltajuuskiistoista. Suomi ei kuitenkaan pysty avustamaan toisessa maassa elävän lapsen asumiseen liittyvissä asioissa.
- Alaikäisen asuinpaikasta ja huoltajuudesta päätetään lapsen kansalaisuudesta huolimatta maassa, jossa hän sillä hetkellä asuu vakinaisesti, Rantala sanoo.