Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­sen ta­voit­tee­na ei ole vain hi­das­taa il­mas­ton­muu­tos­ta, vaan py­säyt­tää se

Mistä Pariisin ilmastosopimuksessa on kyse?

Joulukuussa 2015 kaikkiaan 197 YK-maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja maailman pahimpiin saastuttajiin kuuluva Kiina, allekirjoittivat sopimuksen, jossa sovittiin kasvihuonekaasujen ja päästöjen vähentämisestä.

Sopimus on historiallinen, sillä lähes kaikki maailman maat ovat ensimmäistä kertaa sitoutuneet päästöjen vähentämiseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet ainoastaan Nicaragua ja Syyria.

Ilmastosopimuksen tavoitteena on, ettei maailman keskilämpötila nousisi kahta astetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna. Ihanteena pidetään, että nousu pysähtyisi 1,5 asteeseen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maapallon keskilämpötilan ennustetaan nousevan lähivuosikymmeninä noin 0,2 asteella joka kymmenes vuosi.

Ristiriita syntyy kuitenkin siitä, että sopimuksessa säädetyillä päästörajoituksilla ei ole mahdollista alentaa keskilämpötilaa vaaditulle tasolle.

Suurin syy ilmaston nopeaan lämpenemiseen on teollisuudesta aiheutuvat päästöt.

Jos keskilämpötilan nousu saadaan pysähtymään, se auttaa erityisesti äärimmäisestä kuivuudesta kärsiviä kehitysmaita.

Lämpötilan nousu vaarantaa myös pienten saarivaltioiden olemassaolon.

Sopimuksen tavoitteena on saavuttaa kasvihuonekaasujen päästöhuippu mahdollisimman pian ja vähentää päästöjä nopeasti sen jälkeen siten, että ihmisen aiheuttamat päästöt ja luonnon hiilinielut ovat tasapainossa 2000-luvun jälkipuoliskolla.

Hiilinieluja ovat esimerkiksi meret ja metsät, jotka sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia.

Sopimuksen ehtoihin kuuluu myös ilmastoraha eli vahingonkorvaus, jota rikkaat teollisuusmaat maksavat kehitysmaille aiheuttamistaan ilmastohaitoista.

Korvaussumman suuruus vaihtelee maittain, eikä esimerkiksi Kiina ole suostunut maksamaan korvauksia. Kiina on kuitenkin sitoutunut noudattamaan vuodelle 2030 asetettuja ilmastotavoitteita.

–Kiina aikoo toteuttaa Pariisin ilmastosopimusta vankkumattomasti, sanoi Kiinan pääministeri Li Keqiang vieraillessaan torstaina Berliinissä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti myöhään torstaina Suomen aikaa, että Yhdysvallat irtaantuu ilmastosopimuksesta.

Maa voi jättäytyä sopimuksesta pois kuitenkin aikaisintaan kolmen vuoden päästä, sillä ilmastosopimuksesta eroamiselle on siirtymäaika.

Ilmastosopimuksen tavoitteet tarkastetaan viiden vuoden välein, ja niitä kiristetään tarvittaessa.

Ilmastosopimusta ei valvo mikään ulkopuolinen, riippumaton taho, vaan sopimukseen sitoutuneet maat raportoivat päästömääristä YK:n ilmastosopimukselle. Lisäksi maat kertovat minkälaisia toimia ne ovat tehneet ilmaston parantamiseksi.

Ilmastoraportti lähetetään 3–4 vuoden välein, minkä lisäksi EU-maat tekevät kahden vuoden välein maaraportin keinoista, joilla ne pyrkivät vähentämään päästöjä. Päästövähennyksiä tarkastellaan ensimmäisen kerran jo ensi vuonna.