Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa Suomessa 345 000 ihmistä, joista Lapissa asuu yli 10 000. Kyseessä on autoimmuunisairaus, jonka puhkeamista ei voi estää terveellisillä elämäntavoilla tai muilla hyvinvointia tukevilla toimilla.
Sairaus on hoidettavissa lääkityksellä, mutta hoitotasapainon löytyminen vaatii osalla potilaista todella pitkän ajan sekä asiantuntevan hoitosuhteen terveydenhuoltoon. Valitettavasti vajaatoimintaa sairastavien hoito asianmukaisella tavalla ei toteudu julkisessa terveydenhuollossa.
Kilpirauhasliitto toteutti "kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon laatu"-tutkimuksen 2022. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla elämänlaatu on huonompaa kuin väestössä keskimäärin.
Heikompi elämänlaatu näkyy eri aisteissa, liikuntakyvyssä, nukkumisessa, masentuneisuudessa ja energisyydessä. Lisäksi kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat ovat tyytymättömiä saamaansa hoitoon. Tähän vaikuttivat hoitoon pääsyn vaikeudet, perusterveydenhuollon ammattilaisten osaamisen puute kilpirauhassairauksien hoidossa sekä potilaan oireiden vähättely ja huono kohtelu.
Yhdistyksemme päätehtäviin kuuluu vertaistuen tarjoaminen ja luotetun tiedon jakaminen kilpirauhassairauksista niitä tarvitseville. Se ei yksistään riitä.
Jos ihminen ei saa asiaan kuuluvaa, ammattimaista hoitoa terveydenhuollosta, asiallista kohtelua ja kuulluksi tulemista, voi edessä olla pitkä ja kivinen tie sairauden kanssa. Huonossa hoitotasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtaa pitkiin sairauspoissaoloihin, lisätä liitännäissairauksien puhkeamista ja huonontaa potilaan elämänlaatua merkittävästi.
Diabetesta sairastavia potilaita on Suomessa noin 500 000. Heille on paljon erilaisia perusterveyshuollon palveluita, jotka edesauttavat potilaan parempaa hoitoa ja kykyä selviytyä arjesta sairauden kanssa. Diabetekseen erikoistuneet hoitajat ja lääkärit ovat osa palveluitamme.
Jokaista ihmistä ja potilasta tulisi kohdella yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti ja tarjota samankaltaisia palveluita myös muille, pitkäaikaissairautta sairastaville potilasryhmille.
Perusterveydenhuoltoon tulee saada kilpirauhashoitoon perehtyneitä asiantuntijoita, kuten kilpirauhashoitajia. Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairaiden hoidon laatua on parannettava lisäämällä hoitohenkilökunnan osaamista lisäkoulutuksen avulla. Kilpirauhasliiton ja -yhdistysten palvelut tulee saada osaksi potilaiden hoitopolkuja.
Kilpirauhaspotilaille on järjestettävä säännöllisesti ensitietopäiviä, jossa he saavat tietoa sairaudestaan ja tukea arjesta selviytymiseen loppuelämän kestävän sairauden kanssa.
Kilpirauhasliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat valmiita auttamaan ammattilaisten kouluttamisessa ja palvelurakenteiden muodostamisessa. Onko hyvinvointialueemme valmis kehittymään ja vastaamaan oikeasti ihmisten tarpeisiin?