Urheiluseura Palotievan Pojilla, Alakylän kyläyhdistyksellä ja Alakylän Erästäjillä oli lauantaina syytä juhlia. Urheiluseurantalo Papolan remontti on valmis.
Kunnostuksen myötä talossa on nyt nykyaikainen keittiö ja kokoustila. Suurin muutos on se, että entisen kanttiinin tiloihin pääsee nyt vain avainkortilla: sieltä löytyy hyvin varusteltu kuntosali.
Monitoimitalolle on mietitty mahdollisimman monipuolista käyttöä erilaisiin harrastuksiin ja kokoontumisiin. Talosta löytyy esimerkiksi pomppulinna ja pallomeri, jotka voivat toimia viihdykkeinä vaikkapa lasten syntymäpäiväjuhlilla. Vaikka kanttiinin puoli kuntosalin myötä pieneni, tila sopii hyvin kokousten järjestämiseen, ja nykyaikainen keittiö helpottaa tarjoilujen järjestämistä juhlatilaisuuksiin.
– Toivottavasti uusittu Papola innostaa lähiseudun asukkaita kehittämään tänne monenlaista toimintaa. Koska olemme urheiluseura, menemme urheilu edellä, kunnostushankkeen vetäjä Satu Filppa sanoo.
Vastuualueet helpottivat työskentelyä
Kipinä remontille syttyi jo viisi vuotta sitten. Filpan mukaan alku oli hankalaa, sillä hankkeeseen lähtemiseen vaadittiin yleisen kokouksen suostumus. Vielä sen jälkeen kului vuosi Leader-rahoitushakemuksen valmistelemisen kanssa. Hakemus jätettiin elokuussa 2015 ja päätös tuli huhtikuussa 2016.
Urheiluseuran ei tarvinnut kipuilla omarahoituksen saavuttamiseksi, sillä seuran taloudellinen tilanne oli hyvä. Kittilän kunta on vuokrannut Papolaa koulun liikuntatuntien ja ryhmäperhepäiväkodin käyttöön. Seura on saanut tuloa myös suurten pilkkikilpailujen järjestämisestä, joka on kuulunut sen kevätohjelmaan 2000-luvun alusta.
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat reilut 220 000 euroa. Summasta koneiden ja laitteiden osuus oli noin 52 000 euroa ja rakentamisen osuus reilut 171 000 euroa. Tästä talkootyölle laskettiin hintaa noin 57 000 euroa. Rahallinen julkinen osuus oli 145 000 euroa ja seuran oma osuus 22 000 euroa. Remontin onnistumisen turvaamiseksi anottiin kunnalta myös 80 000 euroa lisärahoitukseksi.
– Hakemuksen tekemiseen pystyy kyllä kuka tahansa, sillä minunkin tietokonetaidoillani opin käyttämään Leaderin Hyrrä-sovellusta. Ihmisethän niitä hakemuksia tekevät. Hakemukseen tuli tosin yli sata liitettä ja piti soittaa sinne ja tänne, kuten esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallitukselle. Onneksi Leaderin porukka auttoi, Satu Filppa muistelee.
– Johtokunnan jäsenillä oli jokaisella oma vastuualue huolehdittavana. Helpotti paljon, kun yksi teki tarjouksia, toinen järjesti talkoita, kolmas huolehti kuiteista, neljäs muonitti ja niin edelleen.
Suunnitelmiin tuli muutoksia
Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Työn piti alun perin valmistua kolmessa vuodessa.
– Työ eteni sykleissä, sillä kesäisin ja esimerkiksi hirvenpyynnin ja marjastuksen aikaan talkoolaisia ei ollut käytettävissä. Oli hyvä, että oli mahdollisuus hakea lisäaikaa, Filppa kertoo.
Muutoshakemuksen myötä työhön saatiin palkattua kirvesmies kolmeksi kuukaudeksi.
Toteutukseen osallistui kaikkiaan 59 talkoolaista.
– Suurena voimavarana on ollut talkoolaisten monipuolinen osaaminen ja ammattitaito.
Osa hankinnoista ei loppujen lopuksi vastannut suunnitelmaa, mutta tässä kohtaa investoinnit katsottiin niin tarpeelliseksi että ne tehtiin omana hankintana hankkeen ulkopuolella.
Johtokunnassa on jo mietitty uusia kunnostuskohteita. Lähitulevaisuudessa korjataan lippuluukkutila, maalataan talo ulkoa ja lisätään pihan viihtyisyyttä.
Talkootyölle laitetaan hintalappu
– Leader-rahoituksen erinomaisuus on siinä, ettei kukaan osoittele sormella ylhäältä päin mitä jossakin alueella pitäisi tehdä. Tarve lähtee aina ruohonjuuritasolta eli paikallisten yrittäjien ja kyläläisten ideoista, Kolarin elinkeinojohtajaksi siirtyvä Leader Tunturi-Lapin toiminnanjohtaja Nina-Maria Möykkynen kertoo.
– Tämän vuoksi hankkeilla on näkyviä vaikutuksia, jotka eivät jää puskaan pimentoon, hän jatkaa.
Se, kuinka paljon hakijalla on oltava omaa rahaa, riippuu siitä mitä hankkeella halutaan saada aikaan. Papolan kaltaisissa yleishyödyllisissä investointihankkeissa tuen määrä on eri kuin silloin kun hakijana on vaikkapa yritys.
Yleishyödylliseen hankkeeseen voi saada tukea esimerkiksi 65 prosenttia.
– Omaa raharahaa ei tarvitse välttämättä ollenkaan, sillä hankkeeseen tarvittavan omarahoitusosuuden voi arvottaa euroiksi talkootyönä. Puuttuvan 35 prosentin edestä voi siis tehdä talkootyötä esimerkiksi 15 euroa tunnilta ja henkilöltä.
Kunnista on paljon apua niin sanotun siltarahan maksajina. Siltarahasta on apua hankkeen aikaisena rahoituksena.
– Hankeraha tulee aina jälkikäteen, joten kuntien myöntämällä siltarahoituksella on merkittävä rooli erityisesti pienille yhdistyksille.
– Koska Leader ei ole viranomainen, sillä on rahoittajana enemmän kanssakulkijan ja yhteistyökumppanin rooli.
Leader-rahoitus
Ideana on kehittää alueen elinvoimaisuutta asukkailta kumpuavien ideoiden ja tarpeiden pohjalta.
Keino tuli käyttöön EU-jäsenyyden myötä vuonna 1996.
Rahoitusta voi hakea yleishyödylliseen kehittämis- tai investointihankkeeseen ja yrityshankkeeseen.
Hakijana voi olla yhdistys, alle kymmenen henkilötyövuotta työllistävä yritys, kunta, oppilaitos ja säätiö.
Rahoitettavan hankkeen tulee vastata Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita.
Hyvällä hankkeella on selkeä tarve, ja sen vaikutukset kantavat pitkälle hankkeen päättymisen jälkeen.
Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20–90 prosenttia kuluista.
Leaderin tärkeitä rahoittajia ovat EU, valtio ja kunnat.