Jalkapallo: "Oli hienoa huo­ma­ta, että seu­ral­la on kova luotto osaa­mi­see­ni", ku­vai­lee ro­va­nie­me­läis­jal­ka­pal­loi­li­ja Vilma Koi­vis­to siir­toaan yhteen Ruotsin huip­pu­jouk­kueis­ta

Pääkirjoitus: Venäjä jatkaa hyb­ri­di­ope­raa­tio­taan Suomen rajalla niin kauan kun se katsoo hyö­ty­vän­sä siitä

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Pal­ve­lu­se­te­lit käyt­töön sote-alueil­la

Palvelusetelillä pienetkin sote-yritykset voivat tarjota osaamistaan suomalaisten palveluihin uusilla sote-alueilla. Setelistä hyötyvät niin asiakkaat, palveluntuottajat kuin sote-alue, koska seteli lisää palveluvalikoimaa ja samalla asiakkaan vapautta valita. Seteli onkin oiva väline jonojen lyhentämiseksi, kun korona-aika on kasvattanut hoitovelkaa.

Yrittäjät esittääkin, että palvelusetelit otetaan kunnolla käyttöön uusilla hyvinvointialueilla. Asia on tulevien sote-päättäjien käsissä. Käytännössä palveluseteli on julkisen sektorin myöntämä maksusitoumus, joka korvaa yrityksen tuottamasta palvelusta ennalta määrätyn kustannuksen.

Palvelusetelin käyttö on edelleen vähäistä. Sen osuus oli vain 1,15 prosenttia kaikista sote-menoista 2020. Palveluseteli on varsin tehokas tapa tuottaa palveluita. Jos julkinen sektori laskisi hintalappunsa samoilla perusteilla kuten yksityinen sen joutuu tekemään, kävisi selväksi yksityisen sektorin tapa tuottaa kustannustehokkaasti palveluja.

Sote-alueille tarvitaan välittömästi yhtenäinen ja läpinäkyvä laskentamalli, jolla yksityisen ja julkisen hintaa voidaan vertailla läpinäkyvästi ja palvelusetelin arvo määräytyisi oikein.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita