Palvelunestohyökkäysten määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta, vaikka valtionhallintoon kohdistuneet hyökkäykset ovat saaneet suurta huomiota viime viikkoina. Näin kertoo Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Kauto Huopio. Hänen mukaansa palvelunestohyökkäykset ovat vanha ja arkipäiväinen ilmiö.
- Erityyppisiä palvelunestohyökkäyksiä tapahtuu operaattoreiden runkoverkkotasolla kymmenistä jopa satoihin päivässä Suomessa, Huopio sanoo.
Viestintävirasto ei ota kantaa siihen, kuka on valtionhallintoon suuntautuneiden hyökkäysten takana. Rikostutkinta on Huopion mukaan poliisin tehtävä.
Suomalainen hakkeriryhmä FinnSec Security on ilmoittanut verkkolehti Tivin mukaan olevansa eduskuntaan, Kelaan ja puolustusministeriöön tehtyjen iskujen takana. Huopio kertoo, että FinnSec Security on tuttu nimimerkki kyberturvallisuuskeskukselle.
Palvelunestohyökkäysten motiiveja on erilaisia. Yksi niistä on kiusanteko. Kohteena saattavat olla esimerkiksi verkkopelien pelaajat.
- Toinen on, että pyritään saamaan mainetta ja näkyvyyttä. Eli oman hännän nostaminen, Huopio arvioi.
Hän kertoo, että kolmas viime aikoina näkynyt motiivi on kiristys. Palvelunestohyökkäyksiä tekemällä pyritään saamaan kohde maksamaan, jotta iskuja ei enää tehdä. Virtuaalivaluutta bitcoin on suosittu maksuväline tällaisissa tapauksissa.