Sanonta "Taloni on linnani" on kuvannut monen asennetta siihen, kenellä – jos kenelläkään – on asiaa tulla omin luvin suomalaisen asuntoon. Pelastuslaki kuitenkin muuttui vuodenvaihteessa, ja uudistuksen myötä taloyhtiön tai rakennuksen muun omistajan edustaja saa tulla tarkistamaan, millaisia palovaroittimia asunto tarvitsee.
Siirtymäajan jälkeen vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkailta rakennuksen omistajille vuoden 2026 alussa.
– Siirtymäaikaa ei kuitenkaan ole siinä, että jo nyt omistajalla on oikeus mennä huoneistoon selvittämään palovaroitinasiaa. Kun asiasta ilmoitetaan asukkaalle ajoissa, tämän on kohtuullisen ajan kuluessa päästettävä sisälle, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo.
Suomen pelastusalan keskusjärjestö (Spek) johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo, että vastuun siirto omistajalle on tarpeen kahdesta pääsyystä.
– Palovaroittimista ei huolehdita kovin hyvin nyt, kun ne ovat on asukkaan vastuulla. Niitä ei ole välttämättä olleenkaan tai ei ainakaan riittävää määrää, tai ne voivat olla sijoitettu väärin.
Toinen perustelu muutokselle on tarve parantaa toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten turvallisuutta.
– Ikääntyneet asuvat entistä enemmän omissa kodeissaan. Samoin asukkaina voi olla esimerkiksi vammaisia. He eivät välttämättä pysty itse huolehtimaan palovaroittimista. Uudistuksella pyritään siihen, että kaikilla olisi turvallista asua omassa kodissaan.
Kuka tarkastukset saa tehdä?
Rintamo painottaa, että muutos ohittaa ja kumoaa voimaan tullessaan palovaroittimen osalta aiemmat säännökset. Yhtiöjärjestyksessä on voitu sopia kunnossapitovastuun jakautumisesta myös toisin kuin asunto-osakeyhtiölakiin on kirjattu.
– Tämä mahdollisuus poistuu palovaroittimien osalta pienissäkin taloyhtiöissä. Vastuu varoittimista on vuodesta 2026 alkaen aina omistajalla.
Asukkaan tehtäväksi jää siis ainoastaan ilmoittaa palovaroitinten vioista, kuten pariston loppumisesta, sekä huolehtia laitteen testaamisesta.
– Tapa, jolla varoittimien tarkastaminen järjestetään, säilyy kuitenkin vapaana. Näin esimerkiksi pieni taloyhtiö voi ostaa tarkastukset ulkopuoliselta, tai taloyhtiön hallitus voi tehdä ne, Rintamo täsmentää.
Nykysysteemi puutteellinen
Spek ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara tutkivat vuokratalojen asuntojen palovaroittimia vuonna 2021. Asukkaan vastuulla olevista asunnoista jopa 70 prosentissa oli tuolloin puutteita palovaroittimissa.
Taloyhtiöissä palovaroittimen puuttuminen on heikentänyt myös naapurien turvallisuutta.
– Nyt tilanne on se, että vaikka itse hoidat palovaroittimen asunnossasi hyvin, naapurisi ei välttämättä niin tee. Jos hänen huoneistossaan syttyy tulipalo, se ehtii edetä ennen kuin sinun asuntosi varoittimet reagoivat savuun, Rintamo sanoo.
Samoin on todettu, että monessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa ei ollut toimivia palovaroittimia.
Telaranta arvioi, että kattava palovaroitinten järjestelmä voisi ehkäistä Suomessa palokuolemia vuosittain kymmenen, ehkä enemmänkin. Tulipaloissa kuolee maassamme vuosittain hänen mukaansa keskimäärin noin 50 ihmistä.
Paristo, akku tai sähkö
Kuluttajaa kiinnostanee, kuinka paljon palovaroitinten siirtyminen asukkaan vastuulta taloyhtiölle käy asukkaan kukkarolle.
– Hintahaitari vaihtelisi aika paljon, ehkä noin viidestä eurosta sataan euroon vuodessa, Telaranta aprikoi.
Rintamo täydentää, että varsinkin isossa taloyhtiössä harkinnan arvoinen vaihtoehto on sähköverkkoon kytketty palovaroitinten järjestelmä.
– Siinä alkukustannukset ovat isommat, mutta sitten ei tarvitse olla vaihtamassa pattereita niin usein.
Yksi vaihtoehto ovat myös pitkäkestoisilla akuilla varustetut laitteet.
Telaranta korostaa, että palovaroitinten valinnassa ei ole mitään standardiratkaisua.
– Pitää miettiä talokohtaisesti, mitä haluamme ja mikä meillä toimii. Samoin on syytä miettiä, halutaanko lisätoiminnallisuuksia. Vaimennus on lisäominaisuus, jota suosittelen ehdottomasti. Osa palovaroittimista voidaan hiljentää napista tilapäisesti, jos ne hälyttävät turhaan vaikkapa kokkauksen yhteydessä. Tuolloin ei tarvitse ryhtyä rikkomaan tai repimään varoitinta.
Telarannan mukaan vaimennusmahdollisuus napista ei ole hintava ja sillä saadaan turhaan hälyttävä palovaroitin hiljennettyä vaikkapa harjanvarrella. Hiljennys myös kytkeytyy pois päältä jonkin ajan kuluttua, eli laite aktivoituu itsekseen.
Oikaisu 2.4.2024 klo 21.53: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti Suomen pelastusalan keskusliitosta. Oikea nimi on Suomen pelastusalan keskusjärjestö.