Pa­lo­kuo­le­mien taus­tal­la usein pa­lo­va­roit­ti­men puut­tu­mi­nen

Helsingissä palaneeseen asuntoon oli asennettu hälytin – sitä ei kuitenkaan löytynyt.

Suomessa tapahtuvien palokuolemien taustalla on usein se, ettei onnettomuusasunnoissa ole toimivaa palovaroitinta. Kun katsotaan kaikkia asuinrakennuksia, joissa pelastuslaitos käy paikalla tulipalon vuoksi, noin kolmasosassa ei ole palovaroitinta tai se ei ole toimintakuntoinen, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Johannes Ketola. - Tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta merkintätavasta johtuen. Sitä tietoa meillä ei ole, kuinka monessa niistä rakennuksissa, joissa pitäisi olla palovaroitin, tosiaan on sellainen, Ketola lisää.

Palokuolemien osalta tuorein palovaroitintilasto löytyy vuodelta 2013. Tuolloin 43 prosenttia palokuolemista tapahtui asuinrakennuksissa, joissa ei ollut palovaroitinta.

Tarkkaa tietoa palovaroittimien määrästä ei ole. Sisäministeriön pelastusasenteet-tutkimuksen mukaan kattavuus on noin 90 prosenttia asunnoista.

Lain mukaan palovaroitin täytyy olla jokaisessa kerroksessa jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Kaikkia kerroksia tarkastellaan erikseen.

Vastuu varoittimista asukkailla

Palovaroitin puuttui jostain syystä myös Helsingin Vuosaaressa sijaitsevasta asunnosta, jossa kuoli perjantain vastaisena yönä ghanalaistaustaisen perheen äiti ja kolme lasta. Nainen oli syntynyt vuonna 1976 ja lapset vuosina 2009, 2010 ja 2014. Perheen isä oli tulipalon syttyessä töissä yövuorossa.

Talossa on Helsingin kaupungin (Heka) vuokra-asuntoja. Heka Vuosaaren isännöitsijän Reino Savolaisen mukaan kaikkiin asuntoihin oli asennettu palovaroittimet muutamia vuosia sitten. Niiden kunnossa pitäminen oli asukkaiden vastuulla. Poliisi ei tutkimuksissaan löytänyt palovaroitinta onnettomuusasunnosta.

Samassa rapussa asuvan Maarit Kuvajan mukaan palohälyttimien vastuuasioista on kiistelty kaupungin kanssa jatkuvasti.

- Kaikki asukkaat eivät osaa tai tajua huoltaa niitä, sanoi Kuvaja, joka on myös talotoimikunnan puheenjohtaja.

Kuvajan mukaan uhrit olivat asuneet talossa yhdestä kahteen vuotta. Hän jutteli usein lasten ja äidin kanssa. Lapset puhuivat suomea, mutta äidin kanssa hän keskusteli englanniksi. Perhe vaikutti onnelliselta, ja asiat vaikuttivat olevan hyvin.

Pahimmat palovauriot saunassa

Kuusikerroksisen talon ylimmän kerroksen asunto tuhoutui palossa osittain. Palo ei levinnyt muihin huoneistoihin, eikä taloa tarvinnut evakuoida. Kerrostalo kärsi kuitenkin vakavia vesivahinkoja, kun tulipalo sulatti onnettomuusasunnon vesiputkia.

- Palanut asunto ja kaksi muuta asuntoa menivät asuinkelvottomaksi ja myös muut huoneistot kärsivät vesivahingoista. Siellä joudutaan tekemään isot remontit, totesi päivystävä palomestari Kimmo Tuominen.

Palo sai ilmeisesti alkunsa asunnon saunasta. Poliisin mukaan palovauriot olivat pahimmat saunassa ja kiukaan vieressä. Uhrit kuolivat mahdollisesti palokaasuihin.

Asuinkerrostaloissa tulipaloja on vuosittain noin 1300. Niistä noin 70:ssä syttymissyy on sauna. Pelastusopiston Ketolan mukaan yleisin syttymissyy koneen tai laitteen väärä käyttö, eli palavaa materiaalia laitetaan liian lähelle kiuasta. Esimerkkeinä hän mainitsee pyykin kuivaamisen saunassa, löylykiulun tai lauteiden laittamisen kiukaan päälle tai lenkkareiden kuivauksen kiukaalla.

Ilmoita asiavirheestä