Ei kai Keminmaan Pallosta voi puhua tai kirjoittaa, jos ei mainitse Pruikkosen Arskaa. Virallinen nimi Aarne Puikkonen kuulostaa hieman oudolta.
Pruikkonen on nimetty Keminmaan Pallon ainoaksi seuralegendaksi jo muutama vuosi sitten. Arvonimi osuu kohdalleen.
– Pojan luulevat, että tuollaisilla nimityksillä voi höynäyttää näin vanhaa miestä, Arska sanoo ja osoittaa sormella vieressä seisovaa seuran varapuheenjohtajaa Juha Rönkää.
Rönkä on Timo Valikaisen ohella toinen kempalainen, joka on nimetty seuran kunniajäseneksi.
Kotonaan asuva Pruikkosen kempalaisuus lähti liikkeelle 1977, jolloin seura perustettiin.
– Kamppisen Ossi ehdotti, että pistetään palloiluseura pystyyn. Palloiluun liittyvälle erikoisseuralle oli kysyntään. Pikkupojat pelasivat siihen aikaan Kemin kunnan Urheilijoissa, Pruikkonen muistelee.
Miehelle ei riittänyt pelkästään johtokunnassa päätösten teko, vaan veri veti valmennushommiin. Palloliiton valmennuskurssit tulivat tutuiksi.
– Aluksi valmensin seuran nuorimpia junioreita ja sen jälkeen B-poikia. B-pojissa meillä oli hyvä ryhmä. Miesten valmentajana olin yli kymmenen vuotta eli liian kauan, Arska naurahtaa.
KemPa pääsi pelaamaan Pruikkosen aikana kolme kertaa Kolmosen sarjatasolla. Nousun jälkeen tuli aina tippuminen Neloseen.
– Meillä oli joukkueessa taitavia poikia, mutta laadukasta maalivahtia ei tahtonut löytyä.
Aarne Pruikkonen antoi pelaajille ennen ottelua lyhyet, mutta jämäkät ohjeet. "Pallo omille ja pallo maaliin" oli valmentajan perusohje. Joskus se tuli hieman äkäisellä äänellä.
– Suurin osa pelaajista oli tyytyväisiä valmennustapaani. Ainahan joukkoon mahtuu muutama änkyrä pelaaja. Se harmitti, että kaikki pelaajat eivät sitoutuneet tosissaan toimintaamme. Joku lähti ennemmin hillasuolle kuin pelaamaan ja jollekin uudella autolla ajelu oli harjoittelua ja pelaamista tärkeämpää, ex-valmentaja sanoo virnistellen.
Pruikkosen valmennuksesta ovat saaneet nauttia muun muassa Veikkausliigassa pelannut Kimmo Savolainen ja futsalissa maajoukkueen vakiokalustoon kuuluva Miika Hosio.
– Miika oli mukana D-nuorten joukkueessamme. Se joukkue tuli liki jokaisesta turnauksesta kotiin mitalit kaulassa.
Kun KemPa pelasi Pruikkosen aikana Nelosessa, niin vastustajia löytyi länsirajaltakin pilvin pimein.
– Ylimpänä pohjoisessa olivat Kolarin Kontio, Pasmajärven Pallo ja Sieppijärven Sisu. Pellossa oli Ponsi, Toverit ja Pallo. Aavasaksan Urheilijoiden ja Tervolan Palloseuran lisäksi Torniosta ja Kemistä oli useita joukkueita Nelosessa. Kaakamon Jeteillä oli usein kova porukka. Pelasimme myös Maksniemen Sisua vastaan. Näitä joukkueita vastaan tuli hienoja pelejä.
89-vuotias Pruikkonen on säilyttänyt tyylinsä aktiivisista valmennusajoista nykypäivään. Mies sanoo edelleen tiukalla äänensävyllä sanottavansa, vaikka kyseessä olisi vain puolituttu.
– Joukkueen uudet pelaajat, jotka eivät tunteneet Arskaa, joskus säikähtivät valmentajaa hänen puhetapansa vuoksi, Timo Valikainen muistelee.
Juha Rönkä sanoo valmentajan kuunnellessa vieressä, että Arska piti yllä kovaa ulkokuorta.
– Kovan ulkokuoren alla on lämmin sydän. Hän oli valmentajana vaativa, mutta myös tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Kenelläkään pelaajalla ei ollut etuoikeuksia.
Rönkä, Valikainen ja Juha Luomaranta nostivat Pruikkosen Juhani "Tami" Tammisen rinnalle. Voisi se olla toisinkin päin ainakin iän perusteella.
– Kun pelasimme Pasmajärven Palloa vastaan, niin Arska sai psyykattua meidät sellaiseen tilaan kuin toisella puolella kenttää olisi Barcelona, Juha Rönkä muistelee.
KemPa kunnostautui myös jääpallossa. Kemin Palloseurasta siirtyi valmis joukkue KemPan lipun alle. Joukkue pelasi kolme kautta Mestaruussarjassa. Arska Pruikkonen osallistui jääpalloiluun lähinnä kuuluttajan tehtävissä. D-nuorissa KemPa voitti Suomen mestaruuden
– Jääpallon ansiosta saimme Keminmaan keskuskentälle hyvät valot. Jalkapallokenttähän meillä on Lapin paras, Arska Pruikkonen muistuttaa.
Monille KemPa tuli tutuksi myös seuran järjestämistä kaukalopalloturnauksista. Turnauksien järjestäminen oli pienelle seuralle suuri taloudellinen asia.
Meri-Lapissa on tarvetta parantaa palloilijoiden harjoitusmahdollisuuksia etenkin talvisaikaan. Keminmaan Pallo toimii priimusmoottorina, jotta Keminmaahan saataisiin iso palloiluhalli. Siis sellainen, missä, missä voitaisiin pelata virallisia jalkapallo-otteluitakin.
Keminmaan kunnassa hallihanketta käsitellään teknillisissä ja taloudellisissa työryhmissä. Keminmaalle voisi löytyä toimiva malli Kuortaneen hallista.
– Siellä on teräsrakenteinen kiinteä halli. Hallin kustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa. Rahoitus kuten myös yhtiömuoto ovat vielä harkinnan alla. Rakentamiseen on mahdollista saada liikuntapaikka-avustusta ja Keminmaan lisäksi myös muita alueen kuntia ja seuroja haluaa hankkeeseen mukaan, Juha Rönkä kertoo.
Hallin sijaintipaikasta ei ole vielä lopullista päätöstä. Esiin on tullut Citymarketin lähellä oleva tyhjä tontti ja Rajakankaan teollisuusalue. Laurilan koulukeskuksen alue jää hallille liian ahtaaksi.
– Hallin primetimen ajat ovat täynnä jo ennen rakentamispäätöstä. Erilaisten tapahtumien järjestäminen takaa, että hallihanke on myös taloudellisesti järkevällä pohjalla. Minua ja puheenjohtaja Jarkko Paunaa saa heitellä Keminmaan keskustorilla tomaateilla, jos hallihanke ei toteudu, Juha Rönkä lupaa.
Hetkinen. Missähän Keminmaassa sijaitsee keskustori vai onko sitä olemassakaan?
