Hallitus sai budjettiesityksensä valmiiksi torstai-iltana sekavissa tunnelmissa. Klassiseen iltalypsytyyliin Jukon ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoi riihen jo lämmettyä, ettei hänen johtamansa porukka allekirjoita kuukausia jahkailtua kilpailukykysopimusta, jos sen tahtoon ei taivuta.
Budjettineuvottelujen jälkeen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) käytännössä kieltäytyi tunnustamasta uhkaa, jonka Luukkaisen viesti sisältää. Hallitus linjasi ensimmäistä budjettiaan ja näytti, ettei uhkausta otettu todesta.
Mikäli Juko ei allekirjoita, koko kiky-sopimusta kaatuu ja samalla taitaa kellahtaa Sipilän johtama porvarihallitus.
Käytännössä Luukkaisen väki joutuukin nyt pohtimaan, onko se valmis kaatamaan hallituksen. Haluaako se jatkaa aloittamaansa kovaa peliä loppuun asti?
Kävipä Jukon ja hallituksen välisissä neuvotteluissa miten tahansa, tapaus osoittaa jälleen kerran suomalaisen korporatismin ongelmat. Sipilän hallituskin on joutunut taipumaan siihen, että vaaleilla valittujen poliitikkojen päätöksentekoa kahlitsee järjestöjen musertava valta. Muutosta tarvitaan, mutta uudistusten tekeminen ei onnistu.
Sipilän hallituksen budjettiesityksessä näkyy, mitkä puolueet istuvat hallituksessa. Kaikki kolme hallituspuoluetta pystyy osoittamaan kannattajilleen, mitä tavoitteita ne saivat läpi neuvotteluissa.
Erityisen tärkeää tämä on perussuomalaisille. Puolue sai toiseksi suurimpana hallituspuolueena läpi lex Lindströminä tunnettu esityksen, joka toteutuessaan päästää yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle. Puheenjohtaja Timo Soini suitsutti myös päätöstä jättää Guggenheim-museo vaille valton rahaa.
Perussuomalaisten johto tarvitsee kipeästi nämä näytöt. Soini vei joukkonsa hallitukseen, vaikka tiedossa oli, että kannatus hupenee valtion talousvaikeuksien keskellä. Soini pystyy nyt osoittamaan, että hallituksessa voi vaikuttaa. Oppositiossa isokaan ei voi.
Keskeisimpään valtiontalouden ongelmaan hallitus ei löytänyt ratkaisua. Valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 5,5 miljardia euroa. Ensi vuoden lopussa velkaa arvioidaan olevan jo 111 miljardia euroa. Velan korko on tällä hetkellä erittäin matala, mutta mikään ei takaa, että korko pystyy loputtomiin matalana.
Veronmaksaja voi vain toivoa, että pieneksi kuivunut kiky-sopimus ja muut uudistukset osaltaan johtavat kasvuun.