Paliskuntain yhdistyksen mukaan metsähallituksen uudelleen organisointia koskevassa lakiesityksessä jää edelleen epäselväksi, miten yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutuminen kokonaisuudessaan tullaan uuden organisaatiomallin alla varmistamaan.
- Jos vastuu jää yksin julkisista hallintotehtävistä vastaavan viranomaisyksikön varaan, on vaara, että alueellisesti ja paikallisen tason yhteensovittamismallit ja käytänteet vaarantuvat, paikalliset neuvottelukulttuurit ja toimintamallit hankaloituvat ja tarpeeton byrokratia lisääntyy. Metsätaloutta harjoittavan osakeyhtiön ja tytäryhtiöiden yhteiskunnallisista velvoitteista huolehtiminen ei saa jäädä yksin sopimuksenvaraiseksi, kirjoittaa paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Paliskuntain yhdistyksen mielestä metsähallituksen liikelaitoskonsernia koskevat yhteiskunnalliset velvoitteet tulisi kirjata osaksi perustettavan valtion metsätalousyhtiön lakisääteisiä velvoitteita.
- Poronhoidon ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan ja luonnon virkistyskäytön yhteensovittamisen edellytykset tulee turvata lakiuudistuksessa. Neuvottelu- ja päätösvaltaa ei pidä etäännyttää käytännön toimijoista ja aluetasolta, Ollila lausuu.
Saamelaiskulttuurin heikentämiskielto olisi suotavaa palauttaa saamelaiskulttuurin toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Poronhoitolain mukainen neuvotteluvelvoite tulisi täyttää lakiuudistustyössä ennen lain viemistä eduskuntaan siten, että paliskunnalle järjestettäisiin tilaisuus asiasta neuvotteluun.