Lakot: Ju­na­lak­ko alkaa maa­nan­tai­na, kaikki VR:n vuorot pe­ru­taan

Kolumni: Nuoren ai­kui­sen elä­mäs­sä on paljon hyvää, mutta samalla paljon pii­lo­tet­tua huolta

Kuvagalleria: Kont­ti­sen ki­sois­sa nähtiin rä­väk­kää lasten pu­ku­lois­toa

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Tilaajille

Pa­lis­kun­tain yh­dis­tyk­sen mukaan maan­vil­je­lyk­sen ja po­ron­hoi­don väliset ris­ti­rii­dat ete­läi­sel­lä po­ron­hoi­to­alueel­la eivät ole mer­kit­tä­väs­ti li­sään­ty­neet

Paliskuntain yhdistyksen mukaan maanviljelyksen ja poronhoidon väliset ristiriidat eteläisellä poronhoitoalueella eivät ole merkittävästi lisääntyneet. Yhdistys esitteli Kuusamossa tuloksia teemahaastatteluista, joita se teki alkutalvella 26 liha- ja lypsykarjatilalliselle Posiolla, Ranualla, Kuusamossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä.

Yleisökommentit tilaisuudessa sisälsivät myös kritiikkiä, jonka mukaan porotalouden pitäisi innokkaammin ehkäistä ja korvata porojen aiheuttamia vahinkoja. Osa kritisoijista avasi suunsa vasta tilaisuuden jälkeen.

–Viljelijät tiedostavat julkisen ilmapiirin kärjistyneen ja kokevat, että tämä hankaloittaa ratkaisujen etsimistä ja keskustelua, sanoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast .

Yhteenvetona Hast kertoi, että viljelijöiden mielestä molemmat elinkeinot ovat maaseudulla tarpeellisia, ristiriitoihin olisi uusiakin ratkaisuja ja yhteistyön lisäämiselle tarvetta.

–Haastateltavat eivät omistaneet poroja.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.