Korot: Ra­hoi­tus­vas­ti­ke seit­se­män­ker­tais­tuu – lainan ly­hen­tä­mi­nen ja korkea korko nos­ta­vat asu­mis­ku­lu­ja hui­mas­ti ke­vääl­lä

Kolumni: Mikä on metsä?

Pääkirjoitus: Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa tar­vi­taan lisää, ja sen vas­tus­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta po­pu­lis­mia

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Tilaajille

Pa­lis­kun­tain yh­dis­tyk­sen mukaan maan­vil­je­lyk­sen ja po­ron­hoi­don väliset ris­ti­rii­dat ete­läi­sel­lä po­ron­hoi­to­alueel­la eivät ole mer­kit­tä­väs­ti li­sään­ty­neet

Paliskuntain yhdistyksen mukaan maanviljelyksen ja poronhoidon väliset ristiriidat eteläisellä poronhoitoalueella eivät ole merkittävästi lisääntyneet. Yhdistys esitteli Kuusamossa tuloksia teemahaastatteluista, joita se teki alkutalvella 26 liha- ja lypsykarjatilalliselle Posiolla, Ranualla, Kuusamossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä.

Yleisökommentit tilaisuudessa sisälsivät myös kritiikkiä, jonka mukaan porotalouden pitäisi innokkaammin ehkäistä ja korvata porojen aiheuttamia vahinkoja. Osa kritisoijista avasi suunsa vasta tilaisuuden jälkeen.

–Viljelijät tiedostavat julkisen ilmapiirin kärjistyneen ja kokevat, että tämä hankaloittaa ratkaisujen etsimistä ja keskustelua, sanoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast .

Yhteenvetona Hast kertoi, että viljelijöiden mielestä molemmat elinkeinot ovat maaseudulla tarpeellisia, ristiriitoihin olisi uusiakin ratkaisuja ja yhteistyön lisäämiselle tarvetta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.